Viljan puinnit ovat koko Suomessa loppusuoralla. Viimeisenä korjataan kauraa ja vehnää sekä öljykasveja. Viimeisiä puinteja ovat häirinneet paikalliset, kovat sateet, jotka ovat pehmentäneet pellot koneita kantamattomiksi. Sateista on ollut erityisesti haittaa Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla.

Syysviljoille ja säilörehunurmille sateet ovat olleet tervetulleita. Syysviljojen kylvöjä on haitannut maan kuivuus, mikä on tehnyt maan muokkauksen ja orastumisen haastavaksi. Kuivuuden aiheuttamia ongelmia on ollut eniten Etelä-Suomessa, varsinkin Varsinais-Suomessa. Kuivuus on vaivannut myös sokerijuurikasta ja tärkkelysperunaa koko kasvukauden ajan Satakunnassa. Syyskuussa usean maakunnan alueelle iskenyt halla aiheutti Keski-Pohjanmaalla ja Hämeessä paikallisesti vaurioita kasvustoissa, ja Satakunnan alueella avomaan vihanneksia jouduttiin suojaamaan harsoilla.

Säilörehusatoa saatiin tällä kasvukaudella kohtalaisen hyvin, mutta eteläisessä Suomessa säilörehusta on paikoin niukkuutta. Kolmatta satoa on jo korjattu tai korjataan useissa maakunnissa. Eniten kolmatta satoa on korjattu Oulussa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella. Kolmas sato on ollut kohtalainen, mutta sato jäi niukaksi Hämeessä ja Varsinais-Suomessa kuivuuden vuoksi. Myös Oulussa sato jäi pieneksi. Ennen talven tuloa kannattaa nurmi niittää pitkään sänkeen, jotta yhteyttäminen vielä jatkuisi ja nurmi saisi kerättyä vararavintoa talvehtimisen varmistamiseksi.

Syysviljat on saatu puitua koko Suomessa, ja kevätviljojen puinnit ovat aivan loppusuoralla. Puintikosteudet ovat olleet kohtalaisen matalia, mikä pitää kuivauskustannukset alhaisina. Korjuuolosuhteet taas ovat olleet keskimääräistä haastavampia erityisesti Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla. Kevätviljoista puimatta on vielä vehnää ja kauraa. Öljykasveista on iso osa vielä puimatta erityisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Syysviljoista rukiin määrä ja laatu on ollut hyvällä tasolla, paitsi jo talven jälkeen pahoja vaurioita kärsineillä alueilla kuten Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa. Syysvehnästä tuli hyvä sato varsinkin pohjalaismaakunnissa. Varsinais-Suomen ja Etelä-Savon alueella syysvehnä ei ollut kesän menestyjä, vaan jo alun alkaenkin heikot syysvehnät toivat heikon sadon.

Kevätviljoissa satotasot ja sadon laatu ovat olleet tänä vuonna kohtalaisen hyviä. Ohrasta ja kaurasta on saatu keskimääräinen sato lähes koko maassa pois lukien Kymenlaakso ja Etelä-Savo, jossa kuivuus koetteli koko kasvukauden ajan. Etelä-Pohjanmaalla kauran sato ja laatu ovat olleet hyviä. Heikon hehtopainon kauroja on puitu Hämeessä. Kevätvehnän satotaso on ollut hyvä koko vehnän viljelyalueella paitsi Kymenlaaksossa, jossa sato on jäämässä välttäväksi. Vehnän laatu on ollut hyvä ja hehtolitrapainot ovat olleet korkeita. Rypsin ja rapsin sato on ollut tyydyttävä koko maassa. Herneen sato on ollut pääosin kohtalaisen hyvä, sen sijaan härkäpavulla sadot jäivät heikoiksi.

Sokerijuurikkaasta on odotettavissa hyvä sato koko juurikkaan viljelyalueella, vaikka erityisesti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa olisi kaivattu enemmän vettä kasvukauden aikana. Perunasadosta odotettiin lähes normaalia, mutta elo-syyskuun sateissa perunaa hukkui paljon erityisesti Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.

Laatutappioita tulee paljon. Perunan nostot sujuvat peltojen kuivahdettua ja tulevina viikkoina toivotaankin sateiden jäävän vähäisiksi. Sadot ovat hyvin vaihtelevia. Pahimmillaan sadot ovat tänä vuonna alueen mukaan 20–30 prosenttia odotettua pienempiä. Etelä-Pohjanmaalla vaihtelut ovat vielä tätäkin suurempia. Yleisesti mukulamäärä on pieni ja mukuloiden koko suuri, ja myöhään istutetut ovat huomattavasti pienempiä mukulakooltaan. Varastoinnissa ja tuulettamisessa on tänä syksynä oltava entistä tarkempana, jotta säästyttäisiin varastotappioilta.

Sää oli hyvin vaihteleva eri puolilla Suomea. Kun osa maakunnasta sai vettä enemmän kuin tarpeen, oli alueita, jossa sateita ei saatu juurikaan koko kesänä. Tämän vuoksi maan rakenne ja ojituksen toimivuus korostuvat koko ajan enemmän. Kun maan rakenne on kunnossa, pelto kestää paremmin sään ääri-ilmiöitä. Satomäärältään mennyt kasvukausi on lähellä normaalia satoa. Ensi vuoden viljelysuunnittelussa haasteen tuovat sadon markkinahintojen heikko ennustettavuus sekä lannoitteiden ja energian korkea hinta. Mitä ensi vuonna kylvetään, on vielä monilla tiloilla pohdinnan alla.

Tuorevihannesten kuten jäävuorisalaattien, kiinankaalien, viherkaalien ja kukka- sekä parsakaalien viimeiset erät korjataan pelloilta näinä päivinä. Varastovihanneksista sipulinkorjuu on myös päättymässä. Muiden varastovihannesten kasvu on osittain vielä kesken. Varastokaalin, porkkanan ja muiden juuresten korjuu jatkunee lokakuun puoleen väliin asti. Varastovihannesten satotaso on ainakin kohtalainen ja osittain jopa erittäin hyvä. Satotasoon vaikuttaa keskikesän lämpimän jakson takia eteenkin kastelu, mutta myös tuholaisten vähäinen esiintyminen.

Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa talviomenat ovat jo kypsyneet poimintakuntoon. Tällä hetkellä poimitaan varastoihin pääosin talvilajikkeita, kuten Amorosaa, Santanaa ja Rubinolaa. Ahvenanmaan omenasato arvioidaan hyväksi. Marjasato avomaalta on pääosin loppunut, mutta pieniä määriä tyrniä ja marja-aroniaa korjataan vielä. Marjapelloilla on pääosin tehty jo lannoitukset ja muut syystyöt. Kotimaisia rasiamarjoja, kuten mansikkaa, saadaan vielä pieniä määriä lokakuun alkuun asti tunneleista ja kasvihuoneista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)