Useampi kuin joka kolmas uusi henkilöauto kulkee jo uusilla käyttövoimilla. Myös sähköautoja ja ladattavia hybridejä palveleva julkinen latausinfrastruktuuri on jo varsin kattava koko maassa, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin laatima liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin nykytilaa tarkasteleva muistio. Muistio on tehty liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta kansallisen jakeluinfratyön tueksi.

Henkilöautoja palveleva julkinen latausinfrastruktuuri on laajentunut nopeasti viime vuosina. Latausinfran peittävyys Suomessa on varsin hyvä. Lähes koko maassa lähin julkinen latausasema löytyy 50 kilometrin säteellä.

Tiheintä latausverkosto on Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä latausasema löytyy lähes aina 25 kilometrin säteellä. Viimeisen vuoden aikana varsinkin nopeaa latausta tarjoavien suurteholatauspisteiden määrä on kasvanut erityisesti kaupungeissa ja keskeisimpien pääteiden varsilla.

Elokuussa Suomessa oli julkisia latausasemia yhteensä 1 788 ja niissä oli yhteensä 7 719 latauspistettä. Näistä pikalatauspisteitä (antoteho välillä 50 kW–150 kW) oli yhteensä 542 ja suurteholatauspisteitä (antoteho vähintään 150 kW) 515. Kotilataus on Suomessa pääsääntöisesti ensisijainen lataustapa suurimmalle osalle sähköauton käyttäjistä. Julkinen lataus täydentää sitä pidemmillä matkoilla.

Liikenteen energianmurros ja irtautuminen fossiilisista käyttövoimista etenee

Tammi-syyskuussa 2022 ensirekisteröidyistä henkilöautoista uusilla käyttövoimilla toimivien osuus oli 36 prosenttia kun nelisen vuotta sitten vastaava osuus oli kuusi prosenttia. Uusilla käyttövoimilla toimivia autoja ovat täyssähköautot, ladattavat hybridit, kaasu- ja flex-fuel -autot.

Uusilla käyttövoimilla toimivia autoja tuodaan käytettynä maahan aiempaa enemmän. Tammi-syyskuussa käytettyinä maahantuoduista henkilöautoista uusilla käyttövoimilla toimivien osuus oli 55 prosenttia. Tämä osuus on noussut vuoden alusta noin 15 prosenttiyksikköä.

Maassamme liikennekäytössä olevista henkilöautoista uusilla käyttövoimilla toimivien osuus oli kesäkuun lopussa noin viisi prosenttia. Bensiinikäyttöisiä oli 68 prosenttia ja dieselkäyttöisiä 27 prosenttia.

Biokaasulla liikkuvien kuorma-autojen määrä kasvaa vakaasti ja on nykyisin 450 kpl. Uusia käyttökohteita kaasuautoille on löytynyt koko ajan, jopa raskaassa raakapuunajossa on ensimmäinen nesteytettyä biokaasua käyttävä auto käytössä. Sähkökuorma-autoja on liikenteessä 20.

Linja-autot sähköistyvät nopeasti. Kaupunkiliikenteessä käytetyistä, vuonna 2021 ensirekisteröidyistä linja-autoista yli 80 prosenttia oli sähkökäyttöisiä.

Vuonna 2018 suurin osa uusista kaupunkien paikallisliikenteen busseista oli vielä dieselkäyttöisiä. Hankintojen ympäristöohjaus ja tekniikan kehitys muuttivat tilanteen neljässä vuodessa. Vuonna 2021 sähköbussien osuus dieseleihin nähden oli jo yli nelinkertainen.

Kaupunkien väliseen liikenteeseen ja tilausliikenteeseen käytettävien bussien sähköistyminen ei ole lähtenyt vielä käyntiin.

Nyt valmistunut tilannekuvaus palvelee keväällä 2022 työnsä aloittaneen kansallisen jakeluinfratyöryhmän työtä. Liikenne- ja viestintäministeriön johtama työryhmä arvioi Suomen jakeluinfran nykytilaa, nykyisten toimien riittävyyttä ja mahdollisesti tarvittavia uusia toimia jakeluinfran kehittämiseksi.

– Jakeluinfratyöryhmän työ panee toimeen fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, jossa on määritelty keinot kotimaan liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme autokannan uusiutumista ja kestävän liikenteen tarpeita vastaavaa jakeluinfraa. Muutos on ilahduttavassa vauhdissa, mutta tavoite on haastava ja vaatii jatkossakin päättäväisiä toimia", kertoo jakeluinfratyöryhmän puheenjohtaja, yksikön johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Kansallinen jakeluinfratyöryhmä tarkastelee niin sähkölatausta kuin biokaasun ja vedyn tankkausta. Työryhmä tuottaa 2030-luvulle ulottuvan kansallisen jakeluinfraohjelman, joka julkaistaan alkuvuodesta 2023.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)