Korkeakouluopiskelijoiden tupakointi on edelleen vähentynyt, mutta nuuskan käyttö lisääntynyt, selviää THL:n tuoreista tilastoista.

Kaikista korkeakouluopiskelijoista noin viisi prosenttia kertoi tupakoivansa päivittäin keväällä 2021. Naisopiskelijoista noin kuusi prosenttia ja miesopiskelijoista noin viisi prosenttia tupakoi päivittäin.

Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoiden päivittäinen tupakointi on vähentynyt tasaisesti viimeisen vajaan 15 vuoden ajan.

Yliopistojen miesopiskelijoista kolme prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2021, kun vuonna 2008 luku oli yhdeksän prosenttia. Naisopiskelijoista päivittäin tupakoi kaksi prosenttia vuonna 2021 ja kuusi prosenttia vuonna 2008.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla tupakointi on yliopisto-opiskelijoita yleisempää. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulussa opiskelevista naisista kymmenen prosenttia tupakoi päivittäin. Vuonna 2008 luku oli 17 prosenttia. Miesopiskelijoista päivittäin tupakoi seitsemän prosenttia vuonna 2021, ja 15 prosenttia vuonna 2008.

Nuuskan käytössä korkeakouluopiskelijoilla on suuret sukupuolten väliset erot: miehistä noin 11 prosenttia ilmoitti käyttävänsä nuuskaa päivittäin, mutta naisista vain kaksi prosenttia. Nuuskan käyttö on lisääntynyt nimenomaan miehillä.

Ammattikorkeakoulujen miesopiskelijoista noin 15 prosenttia nuuskasi päivittäin vuonna 2021. Vuonna 2008 vastaava luku oli noin viisi prosenttia. Yliopistojen miesopiskelijoista nuuskaa käytti päivittäin 8 prosenttia vuonna 2021. Vuonna 2008 päivittäin nuuskaavia oli neljä prosenttia.

Myös naisopiskelijoilla päivittäinen nuuskaaminen on lisääntynyt hieman. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulussa opiskelevista naisista noin kaksi prosenttia ja yliopistossa opiskelevista reilu 1 prosentti nuuskasi päivittäin. Vuonna 2008 päivittäin nuuskaavia oli molemmissa ryhmissä alle prosentti.

– Ilahduttavaa on, että korkeakouluopiskelijoiden tupakoinnin suotuisa kehitys näyttäisi jatkuneen myös koronaepidemian ja poikkeusolojen aikana. Sen sijaan nuuskan käytössä epäsuotuisa kehitys näyttää jatkuneen. Varsinkin ammattikorkeakouluissa opiskelevien miesten nuuskan käytössä on nähtävissä huolestuttavaa kasvua, toteaa THL:n erityisasiantuntija Hanna Ollila.

Vuonna 2020 työikäisistä eli 20–64-vuotiaista päivittäin tupakoivia oli yhteensä 12 prosenttia: naisista päivittäin tupakoi 11 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia. Nuuskan käyttö puolestaan oli yleisintä 20–34-vuotiailla miehillä, joista 12 prosenttia käytti nuuskaa päivittäin vuonna 2020.

Vuonna 2021 ei kerätty uutta tietoa aikuis- ja eläkeväestön tupakoinnista ja nuuskan käytöstä.

Tupakoinnista aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset olivat noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2020. Kustannukset vähenivät yli kymmenen prosenttia vuoteen 2012 verrattuna.

Tupakoinnin välittömät kustannukset olivat noin 630 miljoonaa euroa vuonna 2020. Näistä reilu puolet eli 340 miljoonaa euroa aiheutui tupakoinnista johtuvista terveydenhuollon kustannuksista.

Merkittävimmät tupakoinnista aiheutuvat välilliset kustannukset liittyvät ennenaikaisiin kuolemiin. Tupakoinnin aiheuttamia 35–64-vuotiaiden kuolemia arvioitiin Suomessa olleen hieman yli 1 000 vuonna 2020. Tupakoinnista johtuvista ennenaikaisista kuolemista aiheutuvat kustannukset olivat noin 229 miljoonaa euroa.

– Tupakoinnin ja siihen liittyvien kustannusten vähenemisestä huolimatta tupakointi aiheuttaa edelleen merkittävää taloudellista taakkaa yhteiskunnalle ja kuormittaa muun muassa terveydenhuoltoa. Tupakointiin liittyvät sairaudet ja kuolemat ovat kuitenkin ennaltaehkäistävissä. Nuorten nikotiiniriippuvuuden syntymisen ennaltaehkäisyn ohella tulee kiinnittää huomio tupakoinnin lopettamisen tukemiseen, sanoo THL:n erityisasiantuntija Otto Ruokolainen.

Kustannuslaskelmiin liittyy useita epävarmuustekijöitä ja niitä tulee pitää suuntaa antavina arvioina.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)