Näin opiskelijoiden tuet muuttuvat
Opiskelijoiden tukiin tulee ensi vuonna useita muutoksia. Opintotuen tulorajoja, opintorahaa, opintorahan huoltajakorotusta ja ateriatukea korotetaan. Myös korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksun määrä suurenee. Opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suoritusaikaan tulee uusi pidennysperuste.
Vuoden 2023 alusta alkaen opiskelijoiden tukiin tulee monia muutoksia. Useita tukia korotetaan, ja lisäksi opintolainahyvityksen myöntämisen perusteisiin ja korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksuun tulee muutoksia.
Vuoden 2023 alusta opintotuen vuositulorajoihin tulee tasokorotus, jonka jälkeen tulorajat ovat noin 20 prosenttia suuremmat kuin tänä vuonna. Siten opiskelija, joka saa opintotukea yhdeksältä kuukaudelta, voi ensi vuonna saada opintotuen lisäksi bruttotuloja (ennen verojen vähentämistä) 18 720 euroa. Jos opiskelija saa opintotukea kymmeneltä kuukaudelta, tuloja voi olla 16 640 euroa.
Opintotuessa ei ole kuukausikohtaisia tulorajoja. Opiskelija voi saada tulot milloin tahansa kalenterivuoden aikana, kunhan ne eivät ylitä vuositulorajaa. Vuositulorajalaskurilla opiskelija voi arvioida, kuinka suuri oma vuosituloraja on.
Opintorahaa korotetaan kansaneläkeindeksin perusteella 4,2 prosenttia. Korotus astuu voimaan uuden lukuvuoden alussa 1.8.2023 alkaen. Jos opiskelija asuu itsenäisesti ja on täyttänyt 18 vuotta, opintoraha suurenee 268,23 eurosta 279,38 euroon kuukaudessa.
Opintorahan huoltajakorotukseen tulee kymmenen euron korotus ensi vuodeksi. Opintorahan huoltajakorotukseen on oikeus alle 18-vuotiaan lapsen huoltajalla, joka saa opintorahaa. Huoltajakorotukseen tulee myös indeksikorotus 1.8.2023 alkaen. Näin huoltajakorotuksen määrä nousee 1.1.2023 alkaen 107,17 eurosta 117,17 euroon kuukaudessa ja 1.8.2023 alkaen 122,05 euroon kuukaudessa.
Korkeakouluopiskelija voi saada opintolainahyvityksen, jos hän suorittaa tutkinnon määräajassa. Vuoden 2023 alusta alkaen opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suoritusaikaa voidaan pidentää, jos opiskelumaassa on sota. Tällä perusteella tutkinnon suorittamiseen voidaan myöntää yhden lukuvuoden pidennys.
Suorittamisen määräaikaa voidaan pidentää yhdellä lukuvuodella myös muun poikkeuksellisen, vakavuudeltaan sotaan rinnastettavan olosuhteen vuoksi. Tällainen olosuhde voi olla esimerkiksi vakava suuronnettomuus tai luonnonkatastrofi, laajavaikutteinen aseellinen hyökkäys tai laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki nousee 0,25 euroa. Korotuksen jälkeen tuki on 2,55 euroa aterialta. Ateriatuen korotus tarkoittaa käytännössä sitä, että Kela maksaa korkeakouluopiskelijan ateriasta aiempaa suuremman osuuden ja opiskelijan maksama osuus pienenee. Perushintaisen opiskelija-aterian hinta ennen ateriatuen vähentämistä saa olla enintään 5,50 euroa. Ateriatuen vähentämisen jälkeen opiskelijan maksettavaksi jää perushintaisesta opiskelija-ateriasta enintään 2,95 euroa.
Opiskelijoiden terveydenhoitomaksun maksavat suomalaiseen korkeakouluun tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovat ilmoittautuneet lukukaudelle läsnä olevaksi. Terveydenhoitomaksu suurenee 35,80 eurosta 36,80 euroon lukukaudessa vuonna 2023. Opiskelijalle ei lähetetä laskua, vaan maksu täytyy maksaa oma-aloitteisesti OmaKelassa.
Opiskelijan ei kuitenkaan tarvitse maksaa terveydenhoitomaksua, jos hänen sosiaaliturvastaan vastaa toinen EU- tai Eta-maa, Sveitsi tai Britannia ja Pohjois-Irlanti. Opiskelija voi silti käyttää YTHS:n palveluita. Kun opiskelija asioi YTHS:ssä, hänen täytyy varautua esittämään voimassa oleva eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC-kortti) tai Global Health Insurance -kortti (GHIC-kortti) 1.1.2023 alkaen.
Suurin osa muutoksista ja tukien uusista euromääristä julkaistaan kela.fi-sivuilla 1.1.2023. Opintorahan indeksikorotus tulee kuitenkin voimaan vasta, kun uusi lukukausi alkaa eli 1.8.2023, jolloin myös uudet euromäärät päivitetään kela.fi-sivuille.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)