Verohallinnon ennakkotietojen perusteella kiinteistöveroja kerätään tänä vuonna kunnille 2,2 miljardia euroa. Kiinteistöveron tuotto nousee noin 170 miljoonaa (+8,2 %) suuremmaksi kuin viime vuonna. Kasvu johtuu siitä, että rakennuskustannusten nousu on nostanut rakennusten verotusarvoa.

Vuoden 2023 kiinteistövero perustuu rakennusten ja maapohjan vuoden 2022 verotusarvoihin sekä kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2023 kiinteistöveroprosentteihin. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.

Rakennusten ja rakennelmien verotusarvot perustuvat niiden jälleenhankinta-arvoihin sekä niistä tehtäviin ikäalennuksiin. Jälleenhankinta-arvo tarkoittaa sitä, kuinka paljon vastaavan uuden rakennuksen rakentaminen maksaisi.

Valtiovarainministeriö (VM) määrittelee jälleenhankinta-arvot vuosittain annettavalla asetuksella. VM tarkistaa arvoja vuosittain rakennuskustannusindeksin mukaisesti. Vuonna 2022 rakennuskustannusindeksi nousi 9,4 prosenttia.

– Rakennuskustannusindeksin nousu on suurempi kuin koskaan aiemmin kiinteistöverotuksen historian aikana. Pitkällä aikavälillä rakennuskustannusindeksi on kasvanut vuosittain keskimäärin hieman alle kaksi prosenttia, kiinteistöverotilastoista vastaava ylitarkastaja Jenna Lempiäinen Verohallinnosta kertoo.

Maapohjan verotusarvoon vaikuttavat muun muassa maapohjan hintataso, käyttötarkoitus, rakennusoikeus sekä sijainti. Kuntien suorittamien kaavoitustoimien seurauksena maapohjien verotusarvot voivat muuttua. Verohallinto on myös tarkistanut ja korjannut maapohjien virheellisiä tietoja, kuten tontin kaavatietoja tai muita ominaisuuksia.

Kiinteistöjen verotusarvot kasvoivat edellisvuodesta 8,7 prosenttia ja olivat ennakkotietojen mukaan yhteensä 272,9 miljardia euroa. Rakennusten verotusarvot nousivat koko maan osalta 10,4 prosenttia ja maapohjan verotusarvot 1,6 prosenttia vuotta aiemmasta. Rakennusten osuus verotusarvoista oli 224 miljardia euroa (82,1 %) ja maapohjan osuus 48,9 miljardia euroa (17,9 %).

Eduskunta säätää ala- ja ylärajan, joiden puitteissa kunta määrää kiinteistöveroprosentin. Vuoden 2023 kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajoihin ei tehty muutoksia.

Yleisen kiinteistöveroprosentin rajat vuonna 2023 ovat 0,93–2,00 prosenttia. Vuodelle 2023 yleistä veroprosenttia nostettiin kuudessa kunnassa ja laskettiin kuudessa kunnassa. Prosentti on korkein Imatralla (1,90 %) ja Pyhärannassa (1,80 %).

Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajat vuonna 2023 ovat puolestaan 0,41–1,00 prosenttia. Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttia nostettiin neljässä kunnassa ja laskettiin 15 kunnassa. Prosentti on korkein Kaskisilla (1,00 %) ja Vesannolla (0,80 %).

28 kuntaa nosti voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia. Näistä 15 kuntaa määräsi tämän veroprosentin ensimmäistä kertaa. Monissa näistä kunnista on suunnitteilla tai rakenteilla tuuli- ja aurinkovoimaloita. Jos kunta ei ole määrännyt erillistä voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia, määrätään voimalaitosrakennusten kiinteistövero yleisen kiinteistöveroprosentin mukaisesti.

Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukaan laskettu osuus kiinteistön verotusarvosta. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 kiinteistövero tuottaa kunnille 2 246 miljoonaa euroa. Tämä on noin 170 miljoonaa (+8,2 %) enemmän kuin vuoden 2022 lopullinen maksuunpantu kiinteistövero. Vuonna 2022 kiinteistöveron tuotto kasvoi 4,2 prosenttia, joten verokertymän kasvu on nopeutunut edellisvuodesta.

– Kiinteistöveron kasvuvauhti ei kuitenkaan yllä ennätystasolle, koska siihen vaikuttavat rakennusten jälleenhankinta-arvojen lisäksi muutokset myös esimerkiksi maapohjien verotusarvoissa sekä kiinteistöveroprosenteissa. Kiinteistöveron määrä on kasvanut vuotta 2023 nopeammin viimeksi vuonna 2014, Lempiäinen kertoo.

Kiinteistöveron tuotosta 75,5 prosenttia (noin 1,7 mrd euroa) kertyy rakennuksista. Maapohjan osuus on 24,5 prosenttia (noin 550 milj. euroa). Tänä vuonna maapohjista kertyvä kiinteistövero kasvaa ennakkotietojen mukaan 1,6 prosenttia ja rakennuksista kertyvä vero 10,5 prosenttia.

Ennakkotietojen mukaan Uudellamaalla sijaitsevien kuntien osuus laskennallisesta koko maan kiinteistöverosta on 34,4 prosenttia. Seuraavaksi suurin osuus on Pirkanmaan kunnilla (8,7 %) ja Varsinais-Suomen kunnilla (7,6 %).

Laskennallisen kiinteistöveron tuotto kasvaa kaikissa maakunnissa. Eniten kasvua on Pohjois-Pohjanmaalla, jossa kasvaa sekä rakennuksista (+14 %) että maapohjasta (+3,8 %) kertyvä kiinteistövero. Kasvu johtuu suurelta osin tuuli- ja aurinkovoimaloiden (+32,7 %) sekä sairaala- ja laitosrakennusten (43,6 %) kiinteistöveron kasvusta.

Rakennusten ja maapohjan osuudet kiinteistöveroista vaihtelevat maakunnittain. Rakennusten osuus kiinteistöverosta on suurin Satakunnassa (90 %) ja pienin Uudellamaalla (60,8 %), jossa maapohjan verotusarvo on muuta maata korkeampi. Jälleenhankinta-arvojen korotuksen vaikutus kiinteistöveroihin on sitä suurempi, mitä suurempi osuus kiinteistöverosta tulee rakennuksista.

Ennakkotietojen perusteella vuonna 2023 kiinteistöveroa kertyy tuuli- ja aurinkovoimaloista yhteensä 28,4 miljoonaa euroa, mikä on 1,7 prosenttia rakennuksista määrätystä kiinteistöverosta ja 1,3 prosenttia koko kiinteistöverotuotosta. Tuuli- ja aurinkovoimaloista määrätty kiinteistövero on 23,7 prosenttia suurempi kuin vuonna 2022 ja 81,4 prosenttia suurempi kuin vuonna 2020.

Monessa maakunnassa tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöveron osuus kiinteistöveron kokonaiskertymästä on lähellä nollaa, mutta joissakin maakunnista niiden vaikutus on huomattavasti suurempi. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla 7,8 prosenttia kiinteistöverosta tulee tuuli- ja aurinkovoimaloista.

Vuonna 2023 on kaikkiaan 23 kuntaa, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöveroista on yli 20 prosenttia. Osuus on suurimmillaan Simossa, jossa se on 68,7 prosenttia kunnan kiinteistöveroista.

Tilastot perustuvat kiinteistötietoihin, joiden pohjalta Verohallinto on laskenut kiinteistöverot vuodelle 2023. Vuoden 2023 kiinteistöverotus valmistuu lokakuun lopussa, jonka jälkeen Verohallinto julkaisee lopulliset tilastot kiinteistöveroista.

Yksityishenkilöiden pitää tarkistaa ja täydentää kiinteistöverotuspäätös 9. toukokuuta mennessä, yritysten ja yhteisöiden 2. toukokuuta mennessä.

− Jos kiinteistöllä on tehty suuria parannuksia, kuten lisätty vesijohto, viemäri tai koneellinen ilmastointi, ne pitää ilmoittaa. Myös silloin, kun rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut eli esimerkiksi kesämökin on muuttanut vakituiseksi asunnoksi, muutokset pitää ilmoittaa kiinteistöveroilmoituksella, ylitarkastaja Jukka Backlund Verohallinnosta neuvoo.

Vuonna 2022 kaikkiaan 58 000 kiinteistönomistajaa 2,2 miljoonasta teki muutoksia kiinteistöveroilmoitukseensa. Valtaosa muutoksista koski nimenomaan rakennusten ominaisuuksia.

Suurimmalla osalla kiinteistönomistajista kiinteistöveron eräpäivät ovat elo- ja lokakuussa tai syys- ja marraskuussa. Viime vuonna lähes neljäsosa asiakkaista eli yli 500 000 kiinteistönomistajaa maksoi kiinteistöveron myöhässä.

− Jotta maksu ei unohtuisi, kannattaa tilata Verohallinnon e-lasku omassa verkkopankissa nyt, kun asia on ajankohtainen, Backlund vinkkaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)