Opintolainan mediaanimäärä oli viime vuonna 14 389 euroa. Suuria opintolainoja oli etenkin helsinkiläisillä opiskelijoilla.

Opintovelallisten määrä kasvoi etenkin 2010-luvun loppupuolella nopeasti, kun esimerkiksi lainan ottamisen kannustimia lisättiin.

– Määrän kasvuun ovat vaikuttaneet opintotukijärjestelmän muuttuminen lainapainotteisemmaksi, kannustimet kuten opintolainahyvitys, pitkään matalana pysynyt korkotaso ja hyvät tulevaisuudennäkymät, listaa Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

Nyt kasvu on kuitenkin hidastunut. Muutos näkyy selvimmin opintotukea saavien opintovelallisten määrässä, koska se sisältää uudet opintolainan ottajat. Vielä vuonna 2021 opintotukea saavien opintovelallisten määrä kasvoi edeltävästä vuodesta noin 17 000 henkilöllä. Viime vuonna kasvu oli enää noin 1 400 henkilöä.

– Tulevaisuudennäkymät ovat heikentyneet ja korkotaso noussut, joten opiskelijat saattavat olla aiempaa varovaisempia lainan ottamisessa, Jauhiainen pohtii.

Alueellisesti Helsinki, Pirkanmaa ja Länsi-Uusimaa erottuvat opintolainojen suuruusluokassa. Helsingissä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille lainaa kertyy selkeästi eniten: vuonna 2022 opintolainan mediaanimäärä oli 14 389 euroa. Puolella helsinkiläisistä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoista on siis opintolainaa tätä enemmän. Useissa muissa maakunnissa lainaa oli keskimäärin noin 12 000 euroa.

Jauhiainen arvioi, että erot lainojen mediaanisuuruuksissa alueittain liittyvät elinkustannusten ohella esimerkiksi työllisyysnäkymiin ja mahdollisesti koulutusalaan.

– Aluevertailussa näkyy ennen kaikkea se, että pääkaupunkiseudun tilanne poikkeaa muusta maasta. Helsingissä ja sen lähialueilla opiskelevat saattavat arvioida työllisyysnäkymänsä paremmiksi ja siksi lainaakin otetaan enemmän, Jauhiainen sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)