Alle 40-vuotiaiden henkilöiden asuntovelallisuus pieneni yhä viime vuonna

Tilastokeskuksen mukaan asuntovelallisia henkilöitä oli 20–29-vuotiaista 12,8 prosenttia ja 30–39-vuotiaista 47,4 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2011 asuntovelallisten henkilöiden osuudet olivat 20–29-vuotiailla 23,1 prosenttia ja 30–39-vuotiailla 58,4 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä asuntovelallisten henkilöiden osuudet kasvoivat vuodesta 2011 vuoteen 2022.

Vuoden 2022 lopussa asuntovelkaa oli 30,8 prosentilla asuntokunnista, ja 23,9 prosentilla asuntokuntiin kuuluneista henkilöistä. Asuntovelallisten henkilöosuuden kasvu taittui 2010-luvun alkupuolella. Esimerkiksi vuonna 2011 asuntokuntiin kuuluneista henkilöistä lähes neljännes (24,8 %) oli asuntovelallisia. Muutos kohdentui nuorimpiin ikäryhmiin. Asuntovelallisten osuudet olivat 20–39-vuotiailla henkilöillä merkittävästi pienemmät kuin vuonna 2011. Vuonna 2011 asuntovelallisia oli 20–29-vuotiaista henkilöistä 23,1 prosenttia ja vuonna 2022 noin 12,8 prosenttia. Heitä vanhemmassa eli 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä asuntovelallisten henkilöosuus oli vuonna 2011 noin 58,4 prosenttia ja vuonna 2022 noin 47,4 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä, etenkin 40–59-vuotiailla, asuntovelallisten osuudet olivat vuonna 2022 yhä suuremmat kuin edeltävinä vuosina. Iän mukaan asuntovelallisuus oli yleisintä 40–49 vuotiailla henkilöillä, joista 56,6 prosentilla oli asuntovelkaa.

Vanhimmassa 60 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä asuntovelallisten henkilöiden osuus oli suurimmillaan vuonna 2017, yli 14 prosenttia, kun vuonna 2022 osuus oli alle 14 prosenttia. Asuntovelallisten henkilöiden lukumäärä oli vuonna 2022 kuitenkin suurempi kuin koskaan edeltävinä vuosina tilaston ajanjaksolla, yli 221 000 asuntovelallista henkilöä.

Keskimääräiset asuntovelat olivat vuonna 2022 suurimmat 20–29-vuotiailla, 94 700 euroa asuntovelallista henkilöä, ja 30–39-vuotiailla, 96 900 euroa asuntovelallista henkilöä kohti. 60 vuotta täyttäneillä asuntovelallisilla henkilöillä asuntovelat olivat keskimäärin enää 36 700 euroa. Keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista henkilöä kohti oli 73 500 euroa vuonna 2022.

Rahoituslaitosten ja muiden luotonantajien veloista velallisia oli yhteensä 39,3 prosenttia asuntokuntiin kuuluneista henkilöistä vuonna 2022. Asuntovelkojen ohella velkoihin luetaan elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat ja muut velat kuten opinto- ja kulutusvelat. Velallisten henkilöiden osuudet olivat yli keskimäärän vähintään 20 vuotta täyttäneillä henkilöillä lukuun ottamatta vanhinta ikäryhmää. 60 vuotta tai sitä vanhemmilla henkilöillä velallisten osuus oli 26,5 prosenttia. Eniten velallisia oli 40–49-vuotiaissa, 69,6 prosenttia. 20–29-vuotiaiden ryhmässä velallisia oli 55,8 prosenttia, 30–39-vuotiaiden ryhmässä 68,1 prosenttia ja 50–59-vuotiaiden ryhmässä 57,3 prosenttia. Keskimääräinen velka velallista henkilöä kohti oli 63 900 euroa vuonna 2022. Tätä merkittävästi suurempi se oli 30–39-vuotiailla, 83 800 euroa, ja 40–49-vuotiailla, 86 300 euroa velallista henkilöä kohti.

Naisista 23,2 prosenttia ja miehistä 24,5 prosenttia oli asuntovelallisia vuonna 2022. Naisten asuntovelallisuus oli hieman yleisempää kuin miesten alle 40-vuotiailla aiempien vuosien mukaisesti. Vielä 2000-luvulla 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä asuntovelallisten miesten osuus oli ollut suurempi kuin asuntovelallisten naisten osuus. 40 vuotta tai sitä vanhempien henkilöiden ikäryhmissä sukupuolten välinen ero asuntovelallisuudessa oli päinvastainen kuin nuoremmilla.

Kaikissa veloissa sukupuolten väliset erot velallisten henkilöosuuksissa olivat samankaltaiset kuin asuntoveloissa. Naisista 38,3 prosenttia ja miehistä 40,3 prosenttia oli velallisia vuonna 2022.

Keskimääräinen asuntovelka oli asuntovelallisilla naisilla 70 300 euroa, ja miehillä 76 500 euroa vuonna 2022. Naisten velkamäärä oli pienempi kuin miesten kaikissa 20 vuotta tai sitä vanhempien ikäryhmissä. 30–39-vuotiailla, joilla oli suurimmat asuntovelat, keskimääräinen asuntovelka oli naisilla 94 500 euroa ja miehillä 99 300 euroa vuonna 2022. Keskimääräinen velka, mukaan lukien kaikki velat, erosi sukupuolten välillä merkittävämmin. Keskimääräinen velka oli velallisilla naisilla 57 100 euroa ja miehillä 70 400 euroa vuonna 2022.

Vähintään kahden aikuisen henkilön velalliset asuntokunnat muodostivat 62 prosenttia kaikista velallisista asuntokunnista, ja vähintään kahden aikuisen henkilön asuntovelalliset asuntokunnat 70 % kaikista asuntovelallisista asuntokunnista.

Kaikista asuntokunnista velallisia oli 52 prosenttia ja asuntovelallisia 31 prosenttia vuonna 2022. Asuntokunnan rakenteen mukaan velallisten osuudet olivat keskimääräistä suurempia usean henkilön muodostamissa asuntokunnissa. Yleisintä velkaisuus oli vähintään kaksi henkilöä ja lapsia käsittävissä asuntokunnissa. Niistä asuntovelallisia oli 71,2 prosenttia ja velallisia 86,2 %. Yhden aikuisen asuntokunnissa, joissa oli lapsia, asuntovelallisia oli 38,9 prosenttia ja velallisia yhteensä 62,8 prosenttia.

Vähintään kahden aikuisen asuntokunnilla, joissa oli lapsia, asuntovelkaa oli keskimäärin 151 200 euroa vuonna 2022. Suurista, vähintään 300 000 euron asuntoveloista velkaantuneita oli eniten tämän asuntokuntarakenteen mukaisessa ryhmässä, yhteensä 42 500 asuntokuntaa. Muissa asuntokunnissa keskimääräiset asuntovelat olivat pienempiä kuin asuntovelallisilla asuntokunnilla keskimäärin, joka oli 110 000 euroa vuonna 2022. Yhden henkilön asuntokunnissa asuntovelan keskimäärä oli 73 300 euroa, yhden aikuisen ja lasten asuntokunnissa 95 800 euroa ja muissa asuntokunnissa 98 700 euroa vuonna 2022.

Velkamäärissä yhteensä asuntokunnan rakenteen mukaisten ryhmien väliset erot olivat samanlaiset kuin asuntoveloissa. Suurimmat keskimääräiset velat olivat vähintään kahden henkilön ja lapsia käsittävissä asuntokunnissa, 161 800 euroa, ja pienimmät yhden henkilön asuntokunnissa, 48 700 euroa vuonna 2022. Keskimääräinen velka velallista asuntokuntaa kohti oli 92 700 euroa vuonna 2022. Asuntovelkojen osuus veloista oli suurempi asuntokunnissa, joissa oli lapsia, kuin muissa asuntokunnissa. Elinkeinotoiminnan velat muodostivat keskimääräistä suuremman osuuden veloista lapsettomissa kahden tai useamman henkilön asuntokunnissa, ja muut velat, joihin luetaan kulutus- ja opintovelat, kaikissa lapsettomissa asuntokunnissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Toisenlaiset sävelet soivat vapunpäivänä Raision kirkossa

Arttu Selonen.

Vapunpäivänä 1. toukokuuta kello 14 Raision kirkossa kuullaan monipuolista musiikkia Raision kanttorin Arttu Selosen uruilla esittämänä. Ohjelmassa on klassikoita niin opiskelijoiden kuin työväenkin vapunvietosta sekä ei-niin-kirkollista urkumusiikkia. Noin 45 minuuttia kestävän konsertin jälkeen seurakunta tarjoaa munkkeja ja simaa Wanhan pappilan pihamaalla. Huonon sään sattuessa munkit ja simat nautitaan kirkossa.

Huhkolan asukkaat pääsevät äänestämään eläinpormestarivaaleissa

Huhkolan asuinalueella järjestetään toukokuussa täysin leikkimielinen kilpailu, jossa alueen asukkaat pääsevät äänestämään Huhkolan omaa eläinpormestaria. Ehdokkaaksi sai ilmoittautua kaikki Huhkolassa asuvat lemmikit karvoihin katsomatta. Ehdokkaiksi ilmoitettiin kissoja ja koiria yhteensä 11. Ehdokkaiden vaaliteemat vaihtelevat laidasta laitaan, aina turvallisuudesta juustoveroon, joten luvassa on taatusti hyvän mielen demokratiaa.

Uusi tapa kokea kirjamessut – kirjailijat lukevat uutta tuotantoaan

Kjell Westö.

Logomossa 2.–4. lokakuuta järjestettävät Turun Kirjamessut tarjoavat kävijöilleen aivan uudenlaisen kirjamessukokemuksen. Logomon Pysäkki-lavalla LUGEMOSSA kävijä pääsee istahtamaan pitkäksi toviksi kirjailijan tuotannon äärelle. LUGEMO, jossa kirjailija lukee yleisölle teoksestaan omalla äänellä, on kaivattu tilaisuus unohtaa hetkeksi häly ja uppoutua kirjan maailmaan.

Valinnanvapauskokeilun lääkärillä voi käydä missä vain Suomessa

Oletko täyttänyt 65 vuotta? Tiesitkö, että voit käydä yksityisellä yleislääkärillä edullisesti myös, kun olet kotimaassa kesällä reissussa tai mökillä? Edellytyksenä on, että yleislääkäri on mukana valinnanvapauskokeilussa.

Turku selvittää ulkoilusaarten kehittämismahdollisuuksia

Selvityksessä tarkastellaan Turun ulkoilusaarten palveluita, käyttöä, infrastruktuuria, saavutettavuutta ja luontoarvoja sekä sopimusmalleja ja kaupungille aiheutuvia kustannuksia.

Turun kaupungilla on kolme ulkoilusaarta: Vepsä, Maisaari ja Pähkinäinen. Saarten tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksia kartoitetaan laajalla selvityksellä, jonka tavoitteena on muodostaa ajantasainen kokonaiskuva saarten nykytilasta sekä määritellä pitkällä aikavälillä kestävät ja toimivat ratkaisut niiden operointiin, palveluihin ja ylläpitoon.

Gallup: Enemmistö turkulaisista vastustaa yhä raitsikkaa

Raitiotien rakentamiselle Turkuun on selvästi enemmän vastustajia kuin kannattajia. Tuoreen gallupin mukaan yhdessäkään puolueessa kannatus ei nouse enemmistöksi. Taloustutkimuksen tutkimuksen mukaan 51 prosenttia turkulaisista vastustaa raitiotien rakentamista, kun taas 33 prosenttia kannattaa sitä. Loput 14 prosenttia suhtautuu hankkeeseen neutraalisti. Taloustutkimus toteutti gallupin Ratikkavaalit.fi-työryhmän toimeksiannosta.

Impivaaran uimahallissa alkaa peruskorjaus

Impivaaran uimallin remontti käynnistyy toukokuussa. Sen arvioidaan valmistuvan lokakuun loppuun mennessä.

Impivaaran uimahalli siirtyy mittavaan peruskorjaukseen, jonka tavoitteena on parantaa hallin toimivuutta, turvallisuutta ja energiatehokkuutta vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Remontin aikana uudistetaan keskeisiä rakenteita ja järjestelmiä, jotta uimahalli voi palvella käyttäjiään entistä paremmin tulevina vuosikymmeninä.

Ansiopäivärahan taso laski alkuvuonna seitsemän prosenttia

Ansiopäivärahan keskimääräinen taso on laskenut. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ansiopäivärahan määrä oli seitsemän prosenttia matalampi kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona.

Linnankatu suljetaan läpiajolta

Turun sataman ympäristön liikennejärjestelyt muuttuvat merkittävästi tiistaina 28. huhtikuuta. Ajo Turun satamaan Linnankadun kautta katkaistaan, ja Tuontikatu suljetaan ajoneuvoliikenteeltä Pahaniemen sillan alittavalta osuudelta.

Kuluttajien luottamus entistäkin alempana, kun sodat nakertavat odotuksia omasta ja Suomen taloudesta

Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku laski huhtikuussa edelleen lukemaan -12,5, kun se oli maaliskuussa -11,5 ja helmikuussa -10,5. Odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua vajosivat entistäkin alemmaksi.

Taito-kampuksen rungon rakentaminen käynnistyy Kupittaan kärjen alueella

Havainnekuvassa näkyma Taito-kampuksen kampusaukiolta.

Turun Tiedepuistoa kehittävä Kupittaan kärjen kumppanuushanke käynnistää Taito-kampuksen rungon asennustyöt työmaa-alueella maanantaina 27. huhtikuuta. Työvaiheen arvioitu kesto on vuoden vaihteeseen saakka.

Veroilmoituksen määräpäivä tiistaina 1,8 miljoonalla suomalaisella

Viimeistenkin suomalaisten pitää tarkistaa ja korjata esitäytetyn veroilmoituksen tiedot viimeistään tiistaina 28. huhtikuuta. Lakimuutoksen myötä verotuspäätös tulee suurimmalle osalle vain OmaVeroon, vaikka esitäytetty veroilmoitus olisikin tullut vielä paperipostilla.

Synnytysten määrä kasvoi Tyksissä nopeammin kuin koko maassa

Tyksissä hoidettiin viime vuonna 3 864 synnytystä ja 3 962 vastasyntynyttä vauvaa.

Synnytysten määrä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa kasvoi kahdessa vuodessa kahdeksan prosenttia, kun koko Suomen syntyvyys nousi alle viisi prosenttia. Kasvavat synnytysmäärät ovat positiivinen ja hieman poikkeava ilmiö aiemmasta väestöennustuksesta alueellamme. Palvelutarpeen normalisoituminen aiempien vuosien tasolle edellyttää panostamista synnyttäjien, vastasyntyneiden sekä lasten ja nuorten hoidon sujuvuuteen.

Kuntaliitto: Kuntapolitiikka yhä harvenevan ja ikääntyvän väestön käsissä

Kuntavaalit nojaavat yhä harvempaan ja iäkkäämpään joukkoon ehdokkaita ja äänestäjiä, ilmenee kuntatutkijoiden tuoreesta Kuntavaalitrendit 2025 -raportista.

Sofia Virta: Vihreille ei riitä pelkkä uusi hallitus

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta paalutti puoluevaltuustopuheessaan, että vihreille ei riitä pelkkä uusi hallitus. Virran mukaan Vihreät ajaa suunnanmuutosta, joka on mahdollinen vuoden päästä käytävissä vaaleissa. Virta lähetti terveisiä oppositiokollegoilleen.

Divet Show vappuaattona Logomossa

Euroviisut ovat vahvasti mukana Divet Show'ssa.

Divet Show – Kevätkiima nähdään Logomossa 30. huhtikuuta kello 19. Kevätkiima-kiertueella ihmiset heräävät talven jäljiltä eloon, tähdet puhkeavat kukkaan ja odotus täyttää ilman – ja kuten kevään kihelmöintiin kuuluu. Mukana ovat Cha cha cha , Bara bada bastu , Ich komme , Sata salamaa ja monet muut tutut viisuhitit.

Varsinais-Suomen SDP nimesi 11 eduskuntavaaliehdokasta

Varsinais-Suomen SDP nimesi sunnuntaina piirikokouksessaan Liedossa ensimmäiset 11 eduskuntavaaliehdokasta. Loput ehdokkaat nimeää piirihallitus loppukevään ja syksyn aikana.

Kotipuutarhasta haetaan turvaa ja vapautta

Lavakauluksessa on helppo kasvattaa kesän sato.

Puutarhakaupan sesonki on käynnistynyt ja käy kuumimmillaan touko–kesäkuun vaihteessa, jolloin suurin osa kevään ja kesän taimista ja kasveista löytää uuden kodin. Tänä vuonna suomalaisten pihoilla ja parvekkeilla näkyy aiempaa selkeämmin yksi yhteinen piirre: puutarhalta odotetaan paitsi kauneutta ja herkullisuutta myös huoltovarmuutta, helppoutta ja sallivaa asennetta.

Näköislehti

Urheilu

Mustafe Muuse haaveilee useammasta matkasta Birminghamin EM-kisoissa

Mustafe Muuse tähtää alkavaan yleisurheilukesään kovin tavoittein.

Kestävyysjuoksija Mustafe Muusen talvi on kulkenut tulosten valossa kovaa. Helmikuussa Muuse rikkoi lyhyen ratojen 5 000 metrin Suomen ennätyksen Bostonissa. Tammikuussa Muuse juoksi Valenciassa maantiekympin Suomen ennätyksen. Valenciassa juostu aika rikkoi myös Birminghamin EM-kisojen tulosrajan.

FBC Turku löysi uuden päävalmentajan tutusta suunnasta

Miesten F-liigasta pudonnut FBC Turku rakentaa uutta alkua. Ensi kaudeksi vaihtuu sarjataso, päävalmentaja, osa joukkueesta ja lisäksi Antti Vääri ei ole joukkueen managerina.

Turkulaisessa salibandyssa liikahti yksi mannerlaatta maaliskuun lopussa, kun FBC Turun historian alusta asti vahvana taustatekijänä ollut Antti Vääri jättävänsä pestinsä FBC Turun managerina.

Otteluanalyysi: Inter ampui 25 kertaa mutta sai pallon maaliin vain kerran

Jussi Niska.

Kun jalkapallo-ottelun laukaustilasto näyttää lukemia 25–2, ei luulisi, että peli on erityisen tiukka. Eikä se ollutkaan, mutta Interiltä kesti silti 77 minuuttia ennen kuin se sai pallon maaliin asti. Laitapakki Jussi Niska keskitti vasemmalta ja Alie Conteh puski pallon maaliin. Se riitti kolmeen pisteeseen.

Ikäkausiuimarit kisaavat Impivaaran uimahallissa

Uinti Turku – Åbo Simning ry:n (ÅTUS) järjestää Turussa, Impivaaran uimahallissa 50 metrin radalla kansalliset XXIII GANT Turku Junior Games -uintikilpailut ikäkausiuimareille lauantaina 25. huhtikuuta. Kilpailut alkavat kello 9.30.

Valtakunnalliset tanssikilpailut Ilpoisissa

Mikael Hagelstam.

Ilpoisten palloiluhallissa järjestetään lauantaina 25. huhtikuuta alkaen kello 10 valtakunnalliset vakio- ja latinalaistanssien kilpailut. Kilpailu tuo yhteen tanssiurheilijoita eri puolilta Suomea. Tapahtuman järjestävät Turun alueen seuroista DC Diamond ry ja La' Team ry yhteistyössä.

Otteluanalyysi: Anini Jr. pelasti TPS:lle pisteen viime hetkellä

Sivurajalla riitti tapahtumia perjantaina.

Näytti pitkään siltä, että TPS kärsii kauden ensimmäisen tappionsa, mutta sitten esiin astui vaihtopelaaja Samuel Anini Jr . Lisäajalla ottelun viimeisellä kosketuksella hän sijoitti tasoituksen takakulmaan ja räjäytti Kupittaan huutomyrskyyn. Maalintekijälle maali myös varmasti maistui. Edellisen kerran Veikkausliigassa hän osui vuonna 2023.