Onko puunjalostuksesta syntyvällä pölyllä arvoa? Kyllä, jos sen voi muuttaa raaka-aineeksi. Åbo Akademin hankkeessa tätä mahdollisuutta tutkitaan yhteistyössä Helsingin ja Turun yliopistojen ja yrityskumppaneiden kanssa.

From Dust to Value (D2V) – Circular bio-based residues -hankkeessa mekaanisen puunjalostuksen ja kemianteollisuuden toimijat tutkivat yhdessä puukuitujen ja niiden prosessoinnissa syntyvän jätteen potentiaalia kemianteollisuuden fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Hankekumppanit tuottavat yhdessä tietoa kestävistä menetelmistä, materiaaleista ja prosesseista vastatakseen asiakkaiden, yhteiskunnan ja teollisuuden kysyntään. Hankkeen odotetaan myös edistävän YK:n raaka-aineiden ja tuotteiden jäljitettävyyttä sekä toimitusketjujen elinkaari- ja ympäristötehokkuutta koskevien kestävän kehityksen tavoitteiden täyttymistä.

From Dust to Value -hanketta johtavat Åbo Akademin luonnonmateriaalitekniikan laboratorion uusiutuvien materiaalien kemian professori Chunlin Xu ja Åbo Akademin orgaanisen kemian professori Patrik Eklund. Tulosten odotetaan edistävän merkittävästi kotimaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä, ja ne liittyvät myös olennaisesti puuperäisten jätevirtojen kestävää käyttöä koskevan kansallisen strategian laatimishankkeeseen.

– Hanke on linjassa EU:n ja kansallisen tason biokiertotalousaloitteiden kanssa, ja se tukee vihreää siirtymää konkreettisten tavoitteiden kautta. Etsimme yhteistyössä ratkaisuja asiakkaiden esiin nostamiin tarpeisiin ja kehitämme osaamista, menetelmiä ja prosesseja, joita tarvitaan useampien lopputuotteiden tuottamiseen samasta raaka-aineesta tehokkaan biokonversion avulla. Hankekumppanit odottavat innolla yhteistyötä uusien innovaatioiden parissa, professori Xu kertoo tiedotteessa.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä Mirkan SHAPE-ohjelman ja Kiillon SUPER Healthy Buildings -hankkeen kanssa.

– Mirkassa tutkitaan hiontapölyn hyödyntämistä biopohjaisten tuotteiden raaka-aineena. Hiontapöly on yrityksen tuotteiden tavallinen sivutuote, joka aiheuttaa mahdollisten terveyshaittojensa vuoksi haasteita niin Mirkalle kuin teollisuudelle yleisesti. Se myös lisää kasvihuonekaasupäästöjä. D2V-hankkeessa kehitetyn innovatiivisen menetelmän avulla hiontapöly voidaan muuntaa biopohjaisiksi hartseiksi, joista voidaan puolestaan valmistaa ympäristöystävällisempiä ja vähähiilisempiä hiontatuotteita, kuten hiekkapaperia. Aloite on linjassa Mirkan Veturi SHAPE-hankkeen kanssa, jonka tavoitteena on kehittää kestäviä ja vihreitä materiaaleja tulevaisuuden tarpeisiin, kertoo Mirkan kehityskemisti Monireh Imani.

– Kiillon SUPER Healthy Buildings-hankkeessa luodaan kestävämpää tulevaisuutta rakennetulle ympäristölle. Hankkeessamme vihreä siirtymä, digitalisaatio, elinkaariajattelu ja kasvutavoitteet muodostavat yhteisen ekosysteemin. Yksi SUPER Healthy Buildings-visiomme teemoista on "Kestävät raaka-aineet", johon liittyen Kiilto tutkii puupohjaisten kiertomateriaalien potentiaalia fossiilipohjaisten raaka-aineiden korvaajana, kertoo Kiillon johtava tutkija Tomi Nissinen.

Hanke käynnistettiin 12. joulukuuta Turussa kick-off-tilaisuudella, jossa hankekumppanit esittelivät suunnitelmiaan, keskustelivat yhteistyöstä sekä tekivät kierroksen Aurum-rakennuksen laboratoriotiloissa. Hanke kestää elokuun 2026 loppuun, ja sitä rahoittaa Business Finland runsaalla miljoonalla eurolla. Åbo Akademin, Mirka Oy:n ja Kiillon lisäksi hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Woodly, Tonester Ltd, GVK Coating Technology, Cajo Technologies, Boreal Bioproducts ja Fiberwood.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)