Syvän unen määrä vähenee ja yöllinen syke nousee kuukautisia edeltävällä viikolla. Tiedot on kerätty 11 maasta 69 000 naiselta, joista yli 550 Suomesta. Sama ilmiö havaittiin kaikissa tutkituissa maissa. Suomalaiset naiset ovat tutkimuksen parhaiten ja pisimpään nukkuvia ja aktiivisimpia, mutta heidän yöllinen sykkeensä nousee enemmän kuin missään muualla ennen kuukautisia.

Naiset eivät ilmoittaneet käyttävänsä hormonaalista ehkäisyä. Suomesta analyysissä oli mukana yli 550 naista. Tulosten mukaan unen laatu heikkenee kuukautisia edeltävällä viikolla kolmella neljästä naisesta (76 %). Keskimääräiset unipisteet laskevat 3,4 pistettä verrattuna kuukautisten jälkeisiin päiviin, kun taas yöllinen syke nousee yhdeksällä kymmenestä naisesta keskimäärin 2,8 lyöntiä minuutissa. Suomessa unipisteet laskevat 2,9 pisteellä 74,1 pisteeseen viikkoa ennen kuukautisia. Suomalaiset naiset ovat edelleen analyysin 11 maasta parhaiten nukkuvia, mutta heillä on havaittavissa suurin nousu yöllisellä sykkeessä (+3,0 bpm) ja suurin syvän ja REM-unen heikkeneminen (−1,6 pistettä).

Sama kaava toistuu maahan katsomatta: Kaikissa analyysin 11 maassa keskimääräiset unipisteet laskivat 2,9–4,0 pistettä, eikä mikään maa eronnut merkittävästi muista. Lasku on yhdenmukainen kaikilla naisilla maahan katsomatta. Erot liittyvät unipisteiden lähtötasoon.

Tiedot analyysiä varten kerättiin Withingsin laitteiden avulla. Näitä olivat muun älykellot, kuten ScanWatch 2, älyvaa'at, kuten Body Scan, BodyFitja BodyScan 2 sekä unenseurantalaitteet, kuten Sleep Analyzer.

Yhteensä tarkasteltiin 469 000 kuukautiskiertoa, ja analyysi osoittaa toistuvan ilmiön: kuukautisia edeltävinä päivinä yöllinen syke nousee ja uni muuttuu kevyemmäksi. Naisilla, joiden syke nousee eniten, myös unen laatu heikkenee eniten. Muutokset ovat pieniä mutta selkeästi yhtenäisiä kaikissa maissa.

Naiset nukkuvat kuukautisia edeltävällä viikolla vain noin viisi minuuttia vähemmän, mutta syvän unen osuus vähenee 1,8 prosenttiyksikköä (noin 5 % tavanomaisesta syvän unen määrästä). Syvä uni korvautuu kevyemmällä unella (+2,0 prosenttiyksikköä), ja palautumista kuvaava sykevälivaihtelu pienenee kolme millisekuntia. Suomalaisnaisilla syvä uni laski 2,2 pistettä ja yöllinen syke nousi 3,0 lyöntiä minuutissa. Nousu oli nähtävissä 91 prosentilla suomalaisnaisista.

Suomalaisnaisten uni- ja aktiivisuustulokset ovat lähes kaikilla osa-alueilla analyysin parhaat: unipisteet ovat korkeimmat (74,1 jopa ennen kuukautisia), yöt ovat pisimmät (7 tuntia 29 minuuttia) ja aktiivinen aika on pisin (35 minuuttia päivässä). Suomalaisnaisilla myös unipisteet laskevat vähiten (−2,9 pistettä). Pinnan alla muutos on kuitenkin selkeä: yöllinen syke nousee 3,0 lyöntiä minuutissa, ja tämä muutos on suurempi kuin muissa analyysin 10 maassa. Lisäksi syvä ja REM-uni heikkenevät 1,6 pistettä, mikä on niin ikään suurin muutos. Kuukautisten aikaan 75 % suomalaisnaisista painoi enemmän (keskimäärin +0,25 kg), kun taas kehon rasvamäärä laski (−0,06 pistettä) ja kehon nestemäärä nousi 0,16 kg: painon nouseminen johtui siis nesteestä, ei rasvasta. Suomen luvut perustuvat alle 500 naisen tietoihin, joten niitä on tulkittava varauksin.

Ovulaation jälkeen keho tuottaa progesteronia, joka nostaa kehon ydinlämpötilaa ja muuttaa hermoston valppaampaan tilaan. Tämä puolestaan nostaa sykettä ja laskee sykevälivaihtelua. Oulun yliopiston tutkijat havaitsivat, että yöllinen ihon lämpötila sormuksella mitattuna oli noin 0,3 °C korkeampi kierron jälkimmäisellä puoliskolla ensimmäiseen verrattuna.

Kehon pitää jäähtyä ennen syvään uneen siirtymistä, ja kun kehon lämpötila on suurempi, uni on usein kevyempää. Nämä tulokset vastaavat Withingsin analyysitietoja: Unipisteiden lasku alkoi juuri arvioidun ovulaation jälkeen ja oli alimmillaan 3–5 päivää ennen kuukautisia ja oli voimakkaimmillaan kierroissa, joissa oli vahvistettu ovulaatio (−5,5 pistettä). Naisilla, joiden yöllinen syke nousi eniten, unipisteet laskivat 7,0 pisteen verran. Niillä, joilla nousu oli pienintä, laskua ei tapahtunut.

Analyysissä havaittiin myös, että hormonaalista ehkäisyä käyttävillä naisilla vaikutus oli paljon pienempi. Kaikkien 11 maan aineistossa (3 362 naista) hormonaalista ehkäisyä käyttävien naisten unipistemäärä laski kuukautisia edeltävällä viikolla 1,4 pistettä, kun luonnollisissa kuukautiskierroissa lasku oli 3,4 pistettä. Yöllinen syke puolestaan nousi näillä naisilla 1,0 lyöntiä minuutissa, kun luonnollisissa kuukautiskierroissa nousu oli 2,8 lyöntiä minuutissa. Sykevälivaihtelun pieneneminen jäi lähes olemattomaksi (−0,4 ms verrattuna −3,0 millisekuntiin). Koska useimmat hormonaaliset ehkäisymenetelmät tasoittavat progesteronin ja estrogeenin luontaista vaihtelua, tämä tukee käsitystä siitä, että kuukautiskierron hormonit vaikuttavat havaittuun ilmiöön.

Mukana oli noin 69 000 iältään 18–50-vuotiasta naista, joilla oli luonnollinen kuukautiskierto (eivät käyttäneet hormonaalista ehkäisyä) ja vähintään kolme hyväksyttyä kuukautiskiertoa. Aineisto kattoi noin 469 000 kuukautiskiertoa Australiassa, Espanjassa, Italiassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Tanskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa syyskuun 2025 ja syyskuun 2026 välisenä aikana.

Kuukautiskierron vaiheet arvioitiin kirjattujen kuukautispäivien perusteella, ja kunkin naisen tietoja verrattiin hänen omiin tietoihinsa saman kuukautiskierron eri vaiheissa. Tulokset osoittavat yhteyksiä, eivät todista syy-seuraussuhteita. Withingsin käyttäjät eivät myöskään välttämättä edusta koko väestöä. Hormonaalista ehkäisyä käyttävät naiset (itse ilmoitettu tieto) analysoitiin erikseen kaikkien 11 maan yhdistetyssä aineistossa. Tähän ryhmään kuului noin 6 800 naista ja 36 000 kuukautiskiertoa. Painonmuutokset kuvaavat kuukautiskierron aikana tapahtuvia vaihteluita. Kun pitkän aikavälin painonkehitys otetaan huomioon, kuukautisviikon aikainen painonnousu on maailmanlaajuisesti keskimäärin noin 0,15 kiloa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)