Satumaisen hienot salonkiveneet veivät Jani Vahdon sydämen
Turun Veneveistämöllä valmistui vuonna 1906 salonkivene, joka saattaa lähivuosina jälleen lipua vuosikymmenten tauon jälkeen Aurajoen aalloilla.
– Unelmani on palauttaa veneiden kautta pieni pala Turun ja saariston historiaa tälle alueelle, kertoo Salonkivene Odenia Piikkiössä entisöivä Jani Vahto.
Vahto löysi veneen Ruotsista.
– Puolisentoista vuotta sitten kuulin huhuja, että tällainen Turussa valmistettu vene saattaa tulla markkinoille. Viime kesänä kuulin sitten, että vene on olemassa ja että edellisen omistajan perikunta etsii sille hyvää kotia.
Oden on toinen Turun Veneveistämöllä veistetty salonkivene, jota Vahto entisöi. Hän on myös entisöinyt useamman vuoden 1920-luvulla valmistunutta salonkivene Bonitoa. Odeninkin entisöinnissä riittää työtä, mutta lähtökohdat Bonitoon verrattuna ovat täysin toisenlaiset.
– Lähtötilanne Odenissa on paljon parempi kuin Bonitossa. Odenissa esimerkiksi kaikki pohjan puukaaret ovat ehjiä. Boniton 112 kaaresta 92 oli poikki. Odenia on myös säilytetty hyvin. Vene on viimeksi ollut vedessä vuonna 2016, Vahto vertailee.
Vanhoihin veneisiin liittyy aina myös tietynlaista venearkeologiaa ja veneen vaiheiden selvittämistä. Odenista tiedetään jonkin verran, mutta veneen yli satavuotisesta historiasta löytyy myös aukkoja.
– Veneen historiassa on kaksi selkeää aukkoa. Vene on ollut Turussa 1930-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen se on myyty, mutta on vielä täysi mysteeri, minne se on silloin päätynyt. Väitetysti vene on päätynyt Ruotsiin jo 1940-luvulla. Toinen aukko on se, missä vene on ollut 40-luvulta 1970-luvulle, jolloin Odenin veneen edellinen omistaja veneen on hankkinut. Ilmeisesti hänen löytäessään Odenin, se on seisonut jo parikymmentä vuotta venesatamassa.
Veneen varhaiset vaiheet ovat paremmin tiedossa. Oden on Kemiössä syntyneen August Westinin suunnittelema. Westin työskenteli ensin Crichtonin telakalla, mutta siirtyi Turun Veneveistämön teknilliseksi johtajaksi.
Oden oli Alfred Jacobssonin tilauksesta tehty vene, jota aikansa merkittävä liikemies käytti muun muassa työmatkoihin.
– Jacobssonilla oli huvila Ruissalossa ja toimisto Aurajokirannassa, jonne hän kesäaikaan saapui veneellään. Hän omisti veneen kuolemaansa, vuonna 1931, asti, Vahto kertoo.
Jacobssonin nimi kietoutuu Turussa vahvasti vastikään uudelleen auenneeseen Ett Hem -museoon. Vahto toivookin, että tulevina vuosina Oden ja Ett Hem pystyisivät tekemään yhteistyötä.
– Minusta olisi mahtavaa synergiaa, jos Odenista tulisi ikään kuin liikkuva jatke paikallaan pysyvä museolle, Vahto visioi.
Yksi Odenin mysteereistä liittyy aluksen nimeen. Veneen alkuperäinen nimi oli Gwen.
– On täysi mysteeri, milloin nimi on vaihdettu ja miksi se on vaihdettu. Se tiedetään, että Jacobssonilla oli brittiläinen kummityttö nimeltä Gwen. Ilmeisesti vene on saanut nimensä tämän kummitytön mukaan.
Ilkka Lappi