Heinäkuun sateet paransivat sato-odotuksia, mutta lisäsivät tauteja ja lakoa

Puinnit alkoivat ennätysaikaisin ja ovat jatkuneet hyvässä tahdissa. Etelä- ja Kaakkois-Suomen sekä Etelä-Karjalan alueella päästiin puimaan syysvehnää ja kuminaa jo heinäkuun lopussa. Syysvehnän ja syysöljykasvien sekä kuminan puinnit ovat kaikkein pisimmällä. Kevätviljojen ja herneen puinnit ovat tällä hetkellä täydessä käynnissä, ja osassa maakuntia puinneissa on jo päästy puoleen väliin. Osa kasvustoista ei kuitenkaan ole vielä valmista, mikä siirtää puinteja myöhemmäksi. Vilja on ollut kuivaa ja puintikosteudet matalia lukuun ottamatta ruista ja kasvustoja, joissa on ollut jälkiversontaa. Kasvukausi on noin viikosta jopa kymmeneen päivään edellä keskimääräisestä.

Kuivan ja kuuman touko-kesäkuun jälkeen heinäkuussa saatiin paljon sateita, erityisesti läntisessä Suomessa, ja kasvustot ovat saaneet vettä paikoin jopa liikaakin. Alkukesän kuivuuden takia viljelykasvien satonäkymissä on suurta vaihtelua. Kuivuus ehti aiheuttaa satotappioita isossa osassa maatamme, vaikka heinäkuun sateet paransivat sato-odotuksia. Elokuun alku ei tuonut muutosta sateisiin, vaan sateet ovat jatkuneet runsaina ja ne ovat jo pehmentäneet peltoja. Heinä-elokuun aikana vettä on tullut yli 150 millimetriä ja paikoin reilusti ylikin, mikä aiheuttaa ongelmia sadonkorjuulle muun muassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla. Lisäksi vasta heinäkuussa saadut sateet ovat aiheuttaneet viljoilla jälkiversontaa ainakin Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Hämeessä.

Kasvitaudeille on ollut otolliset olosuhteet loppukasvukauden kosteassa ja lämpimässä säässä, ja ne ovat heikentäneet viljan laatua. Lisäksi viljat ovat paikoin menneet pahoin lakoon, mikä aiheuttaa laaturiskin ja nostaa kuivauskustannuksia. Pelloilla on havaittu myös paikoin pahoinakin saastuntoina rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää. Vieraslajit leviävät tehokkaasti ja hyötyvät hellesäistä. Tärkeää on estää saastuntojen leviäminen jo alkuvaiheessa, ja tarkistaa tässä vaiheessa erityisesti ulkomaista alkuperää olevilla siemenseoksilla kylvetyt monimuotoisuuspellot ja vastaavat. Pahoissa saastunnoissa rikkakasvustot on parasta niittää, kerätä pois ja polttaa, jotta estetään uudelleen siementäminen.

Kevätviljojen puinnit ovat käynnistyneet koko Suomessa. Kevätviljojen satotaso on ollut tähän mennessä tyydyttävä. Parhaiten niin määrän kuin laadun osalta näyttävät onnistuneen kevätvehnä ja kaura. Ohran sato jää keskimääräistä heikommaksi. Ohran ja kauran jyvät ovat paikoin olleet pieniä ja hehtolitrapainot matalia. Punahometta on havaittu lähes koko Suomessa.

Kumina on onnistunut tänä vuonna koko maassa kohtalaisen hyvin ja satotasot ovat olleet hyviä. Laatu vaikuttaa hyvältä. Myös herne näyttää onnistuneen tänä vuonna, mutta korjuussa on ollut haasteita rikkakasvien ja lakoisuuden vuoksi, ja tämän takia hernettä tulee jäämään puimatta jonkin verran. Syysöljykasvit eivät tuottaneet suurta satoa, mutta kevätöljykasvit näyttävät tällä hetkellä kohtuullisen hyviltä ja ovat tuleentumassa. Niiden korjuuseen päästään aikaisintaan kuun vaihteesta eteenpäin.

Vuosi ei ollut syysviljojen vuosi. Syysviljoissa satotaso on vaihdellut välttävästä tyydyttävään. Rukiin satotaso on ollut tyydyttävää tai paikoin jopa heikkoa talvivaurioiden ja toisaalta myös alkukesän helteiden takia. Myös sadon laadussa on ollut ongelmia jälkiversonnan ja torajyvien takia. Satovaihtelut syysvehnissä ovat olleet isoja. Jos talvehtiminen onnistui hyvin, sadot ovat olleet hyviä. Syysvehnien laatu on ollut pääosin tyydyttävää tai hyvää, mutta myös heikompaa laatua on ilmennyt paljon.

Säilörehusato on ollut toisen sadon osalta hyvä koko Suomessa, ja sen korjuu on loppusuoralla koko maassa. Toiselle sadolle saadut sateet auttoivat sadon määrässä, ja laatu on ollut myös hyvää. Lähes puolet tiloista aikoo tehdä kolmannen säilörehusadon tänä syksynä. Sateista johtuen kolmas säilörehusato on hyvässä kasvussa koko Suomessa ja se paikkaa monin paikoin heikoksi jäänyttä ensimmäistä nurmisatoa. Myös laitumet ovat kasvaneet hyvin.

Heinäkuun sateet auttoivat sokerijuurikkaan hyvään kasvuun ja sato-odotukset ovat hyvät koko maassa. Sen sijaan perunapelloille sateita ei enää toivota, vaan kuivaa säätä, jotta perunan nostoihin päästäisiin hyvissä olosuhteissa. Perunan nostot ovat vasta alussa. Perunakasvustot näyttävät tyydyttävästä hyvään tänä vuonna. Kesän kostean sään vuoksi perunaruttoa on ollut paljon ja sitä on torjuttu useaan kertaan perunapelloilta.

Syysviljojen kylvömäärän ratkaisee sää ja se, kuinka paljon peltoa ehtii vapautua puinneilta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että puinteja ehditään tehdä hyvin valmiiksi ennen syysviljojen, erityisesti syysvehnän kylvöä, mikä voi lisätä kylvöaikeita syksyn kuluessa tiloilla. Syysviljat ovat nosteessa paremman satotason ja kuivien kesien vuoksi. Syysviljat ovat hyödyntäneet alkukasvukauden kosteuden paremmin kuin kevätviljat, ja tämän vuoksi pystyneet sietämään paremmin kuivuutta. Tänä vuonna riski talvehtimisen epäonnistumisessa toteutui kuitenkin pahoin, mutta pitkällä aikavälillä syysviljat ovat onnistuneet tuottamaan paremman sadon kuin kevätviljat. Ruis tulee kylvää syyskuun alkuun mennessä ja syysvehnä syyskuun puoliväliin mennessä, jotta varmistetaan hyvä talvehtiminen. Syysöljykasvien kylvöt on jo tehty elokuun alussa ja tätä myöhempään niiden kylvöä ei tule tehdäkään.

Kesän vaihtelevat sääolot eli pitkä hellekausi sekä paikoittaiset kovat ukkoskuurot vaikuttavat satonäkymiin puutarhakasveilla. Paikoitellen on satanut aivan riittävästi, mutta monessa paikassa sadekuurot ovat kiertäneet viljelmiä, jolloin satonäkymät ovat pienemmät.

Herukan pääsatokausi on meneillään, ja konekorjuu on täydessä vauhdissa herukoiden päätuotantoalueella Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Herukkasadosta näyttää tänä vuonna tulevan hyvä. Tällä hetkellä korjataan avomaalla vielä vadelmaa ja pensasmustikkaa. Kotimaisen pensasmustikan sadosta näyttäisi tänä vuonna tulevan hyvä ja sitä on tarjolla vielä syyskuuhun asti. Mansikan avomaan satokausi on pääosin ohitse, viimeisiä eriä kerätään vielä avomaalta. Tunneleissa jatkuu mansikan, vadelman ja karhunvadelman satokausi vielä pitkään. Marjoja on runsaasti saatavilla ja ne ovat nyt hyvän laatuisia ja makuisia, joten kannattaa käydä marjaostoksilla.

Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan omenatarhoissa ovat jo aikaisimmat lajikkeet pääosin korjattu. Tällä hetkellä korjataan Julyred-lajikkeen omenasatoa, jonka jälkeen tulevat Collina ja Discovery vuoroon. Kesä- ja syysomenien sato arvioidaan hyväksi. Syynä tähän on onnistunut pölytys ja kevään lämpimät säät, jotka lisäsivät kukintaa ja vauhdittivat omenien kehitystä. Myös kotimaista luumua on tällä hetkellä saatavissa Ahvenanmaalta, ja päärynäsato valmistunee parin viikon sisällä.

Tuorevihannesten valikoima on nyt laajimmillaan. Parhaillaan korjataan ainakin kerä-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalin, rapean keräsalaatin, maissin, kiinankaalin, nippusipulin, pussiporkkanan, punajuuren, tarhaherneen, avomaan kurkun ja kesäkurpitsan satoa. Myös varastovihannesten korjuu on alkamassa ja satonäkymät ovat normaalit. Herneen satonäkymät ovat vaihtelevia. Vihannekset ovat pääosin hyvälaatuisia ja sato-odotukset ovat hyvät, etenkin jos viljelmillä on ollut kastelumahdollisuus hellejaksoina.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.