Puinnit alkoivat ennätysaikaisin ja ovat jatkuneet hyvässä tahdissa. Etelä- ja Kaakkois-Suomen sekä Etelä-Karjalan alueella päästiin puimaan syysvehnää ja kuminaa jo heinäkuun lopussa. Syysvehnän ja syysöljykasvien sekä kuminan puinnit ovat kaikkein pisimmällä. Kevätviljojen ja herneen puinnit ovat tällä hetkellä täydessä käynnissä, ja osassa maakuntia puinneissa on jo päästy puoleen väliin. Osa kasvustoista ei kuitenkaan ole vielä valmista, mikä siirtää puinteja myöhemmäksi. Vilja on ollut kuivaa ja puintikosteudet matalia lukuun ottamatta ruista ja kasvustoja, joissa on ollut jälkiversontaa. Kasvukausi on noin viikosta jopa kymmeneen päivään edellä keskimääräisestä.

Kuivan ja kuuman touko-kesäkuun jälkeen heinäkuussa saatiin paljon sateita, erityisesti läntisessä Suomessa, ja kasvustot ovat saaneet vettä paikoin jopa liikaakin. Alkukesän kuivuuden takia viljelykasvien satonäkymissä on suurta vaihtelua. Kuivuus ehti aiheuttaa satotappioita isossa osassa maatamme, vaikka heinäkuun sateet paransivat sato-odotuksia. Elokuun alku ei tuonut muutosta sateisiin, vaan sateet ovat jatkuneet runsaina ja ne ovat jo pehmentäneet peltoja. Heinä-elokuun aikana vettä on tullut yli 150 millimetriä ja paikoin reilusti ylikin, mikä aiheuttaa ongelmia sadonkorjuulle muun muassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla. Lisäksi vasta heinäkuussa saadut sateet ovat aiheuttaneet viljoilla jälkiversontaa ainakin Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Hämeessä.

Kasvitaudeille on ollut otolliset olosuhteet loppukasvukauden kosteassa ja lämpimässä säässä, ja ne ovat heikentäneet viljan laatua. Lisäksi viljat ovat paikoin menneet pahoin lakoon, mikä aiheuttaa laaturiskin ja nostaa kuivauskustannuksia. Pelloilla on havaittu myös paikoin pahoinakin saastuntoina rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää. Vieraslajit leviävät tehokkaasti ja hyötyvät hellesäistä. Tärkeää on estää saastuntojen leviäminen jo alkuvaiheessa, ja tarkistaa tässä vaiheessa erityisesti ulkomaista alkuperää olevilla siemenseoksilla kylvetyt monimuotoisuuspellot ja vastaavat. Pahoissa saastunnoissa rikkakasvustot on parasta niittää, kerätä pois ja polttaa, jotta estetään uudelleen siementäminen.

Kevätviljojen puinnit ovat käynnistyneet koko Suomessa. Kevätviljojen satotaso on ollut tähän mennessä tyydyttävä. Parhaiten niin määrän kuin laadun osalta näyttävät onnistuneen kevätvehnä ja kaura. Ohran sato jää keskimääräistä heikommaksi. Ohran ja kauran jyvät ovat paikoin olleet pieniä ja hehtolitrapainot matalia. Punahometta on havaittu lähes koko Suomessa.

Kumina on onnistunut tänä vuonna koko maassa kohtalaisen hyvin ja satotasot ovat olleet hyviä. Laatu vaikuttaa hyvältä. Myös herne näyttää onnistuneen tänä vuonna, mutta korjuussa on ollut haasteita rikkakasvien ja lakoisuuden vuoksi, ja tämän takia hernettä tulee jäämään puimatta jonkin verran. Syysöljykasvit eivät tuottaneet suurta satoa, mutta kevätöljykasvit näyttävät tällä hetkellä kohtuullisen hyviltä ja ovat tuleentumassa. Niiden korjuuseen päästään aikaisintaan kuun vaihteesta eteenpäin.

Vuosi ei ollut syysviljojen vuosi. Syysviljoissa satotaso on vaihdellut välttävästä tyydyttävään. Rukiin satotaso on ollut tyydyttävää tai paikoin jopa heikkoa talvivaurioiden ja toisaalta myös alkukesän helteiden takia. Myös sadon laadussa on ollut ongelmia jälkiversonnan ja torajyvien takia. Satovaihtelut syysvehnissä ovat olleet isoja. Jos talvehtiminen onnistui hyvin, sadot ovat olleet hyviä. Syysvehnien laatu on ollut pääosin tyydyttävää tai hyvää, mutta myös heikompaa laatua on ilmennyt paljon.

Säilörehusato on ollut toisen sadon osalta hyvä koko Suomessa, ja sen korjuu on loppusuoralla koko maassa. Toiselle sadolle saadut sateet auttoivat sadon määrässä, ja laatu on ollut myös hyvää. Lähes puolet tiloista aikoo tehdä kolmannen säilörehusadon tänä syksynä. Sateista johtuen kolmas säilörehusato on hyvässä kasvussa koko Suomessa ja se paikkaa monin paikoin heikoksi jäänyttä ensimmäistä nurmisatoa. Myös laitumet ovat kasvaneet hyvin.

Heinäkuun sateet auttoivat sokerijuurikkaan hyvään kasvuun ja sato-odotukset ovat hyvät koko maassa. Sen sijaan perunapelloille sateita ei enää toivota, vaan kuivaa säätä, jotta perunan nostoihin päästäisiin hyvissä olosuhteissa. Perunan nostot ovat vasta alussa. Perunakasvustot näyttävät tyydyttävästä hyvään tänä vuonna. Kesän kostean sään vuoksi perunaruttoa on ollut paljon ja sitä on torjuttu useaan kertaan perunapelloilta.

Syysviljojen kylvömäärän ratkaisee sää ja se, kuinka paljon peltoa ehtii vapautua puinneilta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että puinteja ehditään tehdä hyvin valmiiksi ennen syysviljojen, erityisesti syysvehnän kylvöä, mikä voi lisätä kylvöaikeita syksyn kuluessa tiloilla. Syysviljat ovat nosteessa paremman satotason ja kuivien kesien vuoksi. Syysviljat ovat hyödyntäneet alkukasvukauden kosteuden paremmin kuin kevätviljat, ja tämän vuoksi pystyneet sietämään paremmin kuivuutta. Tänä vuonna riski talvehtimisen epäonnistumisessa toteutui kuitenkin pahoin, mutta pitkällä aikavälillä syysviljat ovat onnistuneet tuottamaan paremman sadon kuin kevätviljat. Ruis tulee kylvää syyskuun alkuun mennessä ja syysvehnä syyskuun puoliväliin mennessä, jotta varmistetaan hyvä talvehtiminen. Syysöljykasvien kylvöt on jo tehty elokuun alussa ja tätä myöhempään niiden kylvöä ei tule tehdäkään.

Kesän vaihtelevat sääolot eli pitkä hellekausi sekä paikoittaiset kovat ukkoskuurot vaikuttavat satonäkymiin puutarhakasveilla. Paikoitellen on satanut aivan riittävästi, mutta monessa paikassa sadekuurot ovat kiertäneet viljelmiä, jolloin satonäkymät ovat pienemmät.

Herukan pääsatokausi on meneillään, ja konekorjuu on täydessä vauhdissa herukoiden päätuotantoalueella Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Herukkasadosta näyttää tänä vuonna tulevan hyvä. Tällä hetkellä korjataan avomaalla vielä vadelmaa ja pensasmustikkaa. Kotimaisen pensasmustikan sadosta näyttäisi tänä vuonna tulevan hyvä ja sitä on tarjolla vielä syyskuuhun asti. Mansikan avomaan satokausi on pääosin ohitse, viimeisiä eriä kerätään vielä avomaalta. Tunneleissa jatkuu mansikan, vadelman ja karhunvadelman satokausi vielä pitkään. Marjoja on runsaasti saatavilla ja ne ovat nyt hyvän laatuisia ja makuisia, joten kannattaa käydä marjaostoksilla.

Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan omenatarhoissa ovat jo aikaisimmat lajikkeet pääosin korjattu. Tällä hetkellä korjataan Julyred-lajikkeen omenasatoa, jonka jälkeen tulevat Collina ja Discovery vuoroon. Kesä- ja syysomenien sato arvioidaan hyväksi. Syynä tähän on onnistunut pölytys ja kevään lämpimät säät, jotka lisäsivät kukintaa ja vauhdittivat omenien kehitystä. Myös kotimaista luumua on tällä hetkellä saatavissa Ahvenanmaalta, ja päärynäsato valmistunee parin viikon sisällä.

Tuorevihannesten valikoima on nyt laajimmillaan. Parhaillaan korjataan ainakin kerä-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalin, rapean keräsalaatin, maissin, kiinankaalin, nippusipulin, pussiporkkanan, punajuuren, tarhaherneen, avomaan kurkun ja kesäkurpitsan satoa. Myös varastovihannesten korjuu on alkamassa ja satonäkymät ovat normaalit. Herneen satonäkymät ovat vaihtelevia. Vihannekset ovat pääosin hyvälaatuisia ja sato-odotukset ovat hyvät, etenkin jos viljelmillä on ollut kastelumahdollisuus hellejaksoina.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)