Ruotsi on meitä parempi milloin missäkin. Koska kaikkea verrataan maidemme välillä, tartutaan biojätteiden erilliskeräykseen, jota Ruotsissa vauhdittavat muun muassa ilmaiset biojätepussit.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, LSJH keräsi viime vuonna alueeltaan 9 200 tonnia biojätettä.

– Kun jätepussien koostumustutkimuksessa selvisi, että sekajäte sisälsi liikaa biojätettä, kokeiltiin muuttaisivatko ilmaiset biojätepussit asiaa ja niitä tarjottiin halukkaille taloyhtiöille. Lajitteluinnokkuus ja biojätteen määrä lisääntyivät, kertoo LSJH:n palvelujohtaja Cati Huhta.

– Nyt juuri Nousiaisissa, Mynämäellä ja Maskussa on menossa toisenlainen kokeilu. Biojätepusseja saa ilmaiseksi esim. kirjastoista ja seuraamme niiden kiinteistöjen biojätekertymää, jotka ovat noutaneet pusseja, Huhta lisää.

EU-komission mukaan yhdyskuntajätteen vuoden 2020 kierrätystavoite jäi saavuttamatta useimmissa maissa. Suomessa ei saatu talteen tarpeeksi muovia ja biojätettä. Kierrätystavoitteiden ja jätteenpolton kanssa ollaan kuin vanhan lastenlorun harakka tervatulla aidalla: kun nokka irtoaa, niin pyrstö tarttuu. Jätettä poltetaan liikaa energiaksi ja se on ristiriidassa uudeksi materiaaliksi kierrättämisen kanssa.

– Suomen jätelaki uudistettiin vuonna 2021. Kunnat saivat lisää vastuuta hyötyjätteiden kuljettamiseen. Ruotsissa kunnilla on ollut asumisjätteiden kuljetusvastuu meitä kauemmin, Huhta miettii maiden erilaisia käytäntöjä.

Jätelaki määrittelee meidät kiertotalouden edelläkävijämaaksi. Silti olemme jäljessä tavoitteistamme, jätepussien sisällötkään eivät täysin vastaa EU:n säädöksiä. Suomea on kehotettu luomaan taloudellisia ohjauskeinoja kierrätysasteen nostamiseksi ja viestimään tehokkaammin.

Biojätepussien ilmaisjakelukokeiluja, jäteneuvontaa ja kampanjointia tehdäänkin jo Suomen jätehuoltoyhtiöiden alueella, mutta ongelmia on. Onko esim. käytettävä paperisia biojätepusseja vai saako käyttää ongelmiksi osoittautuneita muovipusseja?

– Biojätepussit ovat kaupallisia tuotteita joten en usko, että yhteneväinen termistö syntyy helposti. Asia koskee jätealaa muutenkin. Meillä käytetään termiä sekajäte, toisaalla se on poltettava jäte, polttokelpoinen jäte, loppujäte tai energiajäte, Huhta miettii.

– EU:n huomautukseen biojätteen kierrätyksen sujumattomuudesta on puututtu. Mietimme yhteistyötä kauppojen kanssa. Jätetaksat ovat yksi tapa ohjata lajittelua.

Alueemme kunnallinen jätehuoltoviranomainen on päättänyt biojätehinnan subventoinnista lajittelun tehostamiseksi.

– Kuntien palveluita rahoitetaan verovaroin, jätehuollon palvelut rahoitetaan kokonaan palveluntuottamisesta perittävillä maksuilla. Kustannukset ja hyöty on saatava kohtaamaan, Huhta sanoo.

Vaikkei ole olemassa ”ilmaisia lounaita”, niin kuin Huhta Ruotsin ilmaisia biojätepusseja luonnehtii, sielläkin kustannukset ovat osa jätemaksua. Ilmaisiksi mielletyt asiat ovat motivoivia.

Merja Marjamäki