Opintovelallisten määrä pieneni viime vuonna ensimmäistä kertaa 15 vuoteen

Opintovelallisia oli lukuvuoden 2023–24 lopussa reilu puoli miljoonaa ja heillä oli opintolainaa keskimäärin 11 953 euroa. Opintotukea sai hieman aiempaa harvempi, koulumatkatuen saajamäärä kasvoi. Tiedot käyvät ilmi Kelan tuoreesta opintoetuustilastosta.

Lukuvuoden 2023–24 aikana 145 300 opiskelijaa nosti valtion takaamaa opintolainaa. Lainaa nostaneita oli 15 prosenttia vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Lukuvuoden lopussa opintovelallisia oli kaikkiaan 517 400, ja heillä oli opintolainaa keskimäärin 11 953 euroa.

Vuonna 2023 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilaina oli 23 803 euroa.

Opintovelallisten kokonaismäärä on viimeisten vuosien aikana kasvanut. Vuonna 2023 opintovelallisten määrä kuitenkin väheni edellisvuoteen verrattuna ensimmäistä kertaa 15 vuoteen.

Korkojen nousu on tuonut harkintaa opintolainan käyttöön, arvioi Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen.

– Opintotuen tulorajojen isot korotukset ovat myös pienentäneet opintolainan tarvetta, Lahtinen sanoo tiedotteessa.

Valtion takaamien opintolainojen pääoma oli vuoden 2023 lopussa kuusi miljardia euroa. Tämä oli 322 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Opintolainojen reaalisen kokonaispääoman kasvu on hidastunut viime vuosina.

Lukuvuonna 2023–24 opintolainan korkoavustusta sai 14 700 henkilöä, mikä oli yli kolme kertaa enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Korkoavustusmenot kasvoivat vastaavasti 1,2 miljoonasta eurosta 7,6 miljoonaan euroon.

Opintolaina on valtion takaama laina. Jos opintovelallinen ei maksa lainanlyhennystä tai korkoja ajallaan, Kela maksaa opintolainan pankille ja perii sen velalliselta. Vuonna 2023 opintolainoja ja niiden korkoja maksettiin pankeille valtiontakauksen perusteella 85,2 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin vastaava summa oli 31,4 miljoonaa euroa. Kelan perittävänä olevia opintolainan takausvastuusaatavia oli vuoden 2023 lopussa 186 miljoonaa euroa, mikä oli 48 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Opintolainojen takausvastuusuoritusten 85,2 miljoonan euron menoerä on ennätyksellisen suuri. Erikoissuunnittelija Ilpo Lahtisen mukaan tilanne ei kuitenkaan ole huolestuttava.

– Menoerä on suuri, koska aiempaa useammalla on aiempaa enemmän opintolainaa. Takausvastuusuoritusten osuus, noin puolitoista prosenttia, koko opintolainakannasta on edelleen normaalilla tasolla, Lahtinen toteaa.

Opintotukea sai lukuvuonna 2023–24 kaikkiaan noin 289 200 opiskelijaa, mikä oli 0,3 prosenttia vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Opintorahaa maksettiin 282 700 opiskelijalle, joista 186 100 opiskeli yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa ja 96 600 toisella asteella. Asumislisää sai 12 800 opiskelijaa. Opintolainan valtiontakaus oli lukuvuoden aikana voimassa 232 800 henkilöllä.

Koulumatkatuen saajamäärä on jatkanut kasvuaan. Lukuvuonna 2023–24 koulumatkatukea sai 86 800 henkilöä, mikä oli 23 prosenttia enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Vuoden 2023 aikana koulumatkatukea maksettiin lähes 76 miljoonaa euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Raision kirjaston asukasilloissa tavataan viranhaltijoita

Eero Vainio.

Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio on vieraana Raision kaupunginkirjaston ensimmäisessä asukasillassa torstaina 11. syyskuuta kello 17.30.

Kauppakeskusten myynti ja kävijämäärä kasvoivat vuoden toisella neljänneksellä

Kauppakeskusten kokonaismyynti kääntyi nimellisesti 1,6 prosentin kasvuun vuoden toisella neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Inflaatiokorjattuna myynti kasvoi 1,2 prosenttia. Kasvu oli ripeintä huhtikuussa, mutta myös touko- ja kesäkuun kokonaismyynti ylitti vuoden 2024 vastaavien kuukausien tason.

Tekstiilitaide ilmentää tietoa Galleria Askissa

Riikka Kupsala kokeilee valmistamansa kolmiulotteisen pylvään painoa työhuoneellaan.

Turkulaisen kuvataiteilija Riikka Kupsalan tekstiiliteokset käsittelevät henkilökohtaista tietoa pukeutumisesta ja vaatteista. Teokset ovat nähtävillä Kuluttavat kuteet -näyttelyssä Galleria Askissa 12.–23. syyskuuta.

Pimeässä hohtava panssarisiimalevä loppukesän ilmiö

Viime päivinä eri puolilta rannikkoa on tullut kyselyjä sinertävästä hohdosta veden pinnassa. Kyseessä on yksisoluisen mikrolevän Alexandrium ostenfeldii aiheuttama ilmiö. Tämä myrkyllinen panssarisiimalevä hohtaa runsaana esiintyessään pimeässä sinertävänä, sillä se tuottaa bioluminesenssia. Päivänvalossa vesi voi näyttää punertavan ruskealta.

Suomen historian jännät naiset Sopukan syksyn esitysten yleisömagneetti

Suomen historian jännät naiset myi jo etukäteen loppuun kaikki kymmenen näytöstään Sopukassa.

Kaupunginteatterin vapaan kentän yhteistyöareenana toimivan Sopukka-näyttämön ohjelmistoon kuuluu tänä syksynä useita esityksiä: Suomen historian jännät naiset , Pete Poskiparran Miraakkeli ja Jore Marjarannan tähdittämä uutuusdraama Mä aion elää . Näiden lisäksi 31. joulukuuta saa ensi-iltansa musiikkiteatteriesitys Kirka – This Time It´s Personal .

Ilveskanta vahvassa kasvussa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan ilveskanta on vahvassa kasvussa. Kanta on vahvistunut kaikkialla Suomessa.

Myllyn uusi karvainen brändilähettiläs aloitti työnsä

Oranssi, karvainen Myllykkä on Kauppakeskus Myllyn uusi brändilähettiläs.

Kauppakeskus Mylly on palkannut uuden brändilähettilään, Myllykän, jonka vastuulla on kauppakeskuksen kävijöiden ja vuokralaisten yllättäminen ihmeellisillä tempauksilla.

Varautumispolku kutsuu koko perheen oppimaan arjen turvallisuustaitoja

Naantalin Kuparivuorella järjestetään lauantaina 13. syyskuuta kello 10–15 koko perheen tapahtuma, jossa harjoitellaan ja testataan arjen tärkeitä turvallisuustaitoja. Tapahtuman nimi on Varautumispolku, ja se tarjoaa monipuolista tekemistä kaikenikäisille.

Käyrätorven ja urkujen duetto päättää Liedon kesämusiikki -sarjan

Petri Komulainen ja Jan Lehtola.

Liedon kesämusiikki -sarja saa päätöksensä syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina, kun käyrätorvisti Petri Komulainen ja urkuri Jan Lehtola esittävät yhdessä värikkään duetto-ohjelman, jossa yhdistyvät konsertti- ja kirkkomusiikki.

Suomalaiset Euroopan kärkeä vanhojen puhelinten hamstraamisessa

Eurooppalaisissa kotitalouksissa uinuu unohdettu yli miljardin euron aarrekammio. Kuluttajien laatikoihin hylkäämissä kännyköissä odottaa tuhansia tonneja arvokkaita raaka-aineita, jotka voisi kierrättää hyötykäyttöön. Yksistään kobolttia on 5 000 tonnia ja kultaa 9 tonnia eurooppalaisten kaapeissa ja piirongeissa. Suomalaiset ovat Euroopan kärkeä vanhojen puhelinten hamstraamisessa.

Leveän hampaisa hymy

Ottilia Roosin näyttelyssä on virnuilevia ruukkuja.

Galleria Jäniksen valtaa hilpeä ja eriskummallinen tunnelma, kun hymyilevät kukkaruukut ilmestyvät ikkunagalleriaan. Virnuilevat ruukut ovat samaan aikaan iloisia kun jollain tapaa häiritseviä. Tietävätkö ne jotakin?

Eurojackpotin päävoitto nousi 86 miljoonaan euroon, Suomeen 144 000 euron voitto

Eurojackpotista ei löytynyt perjantain arvonnasta kierroksella 37/2025 täysosumia. Ensi viikon tiistaina potissa on noin 86 miljoonaa euroa.

Nyt järki käteen

Havainnekuva superbussista.

Kuuma peruna pyörii kaupunkilaisten mielissä edelleen, raitiotie vai superbussi? Nyt kaupungin päättäjät ovat tulleet ainakin osittain järkiinsä ja päättäneet tilata selvityksen superbusseista. Edellinen selvitys olikin jo vanhentunut ja yli kymmenen vuoden takaa. Tämä vanhentunut selvitys osoitti muuten superbussin tulevan 40 prosenttia halvemmaksi. Tämä selvitystyö maksaa kaupungille muutaman kymmenentuhatta euroa. Se on pieni hinta siihen nähden mitä on jo laitettu raitiotien suunnitteluun.

Naapurisopu sijaa antaa

Turkuun on viime vuosina syntynyt uusia asuinalueita enemmän kuin vuosikymmeniin. Asuntojen markkinoinnissa on korostettu taloryppäiden yhteisöllisyyttä. Turun Sanomissa julkaistiin kesällä artikkeli, jossa toimittaja lähti tätä yhteisöllisyyttä etsimään, havaiten sen lähinnä loistavan poissaolollaan.

Selvitys: Lasten silmäterveys huolettaa kouluterveydenhoitajia – yli kolmannes toivoo näöntarkastuksiin hammastarkastuksista tuttua mallia

Selvityksen mukaan 37 prosenttia kouluterveydenhoitajista kannattaa mallia, jossa lasten näkö tarkastettaisiin kouluissa säännöllisesti – optikolla tai silmälääkärillä – vastaavasti kuin suunterveyden osalta. Tarve on ilmeinen: joka toinen kouluterveydenhoitaja on huolissaan lasten näkökyvystä ja silmäterveydestä.

Lähimaksujen kokonaisarvo sirulla tehtyjä korttimaksuja suurempi huhti–kesäkuussa

Suomalaisilla maksukorteilla tehtiin vuoden toisella neljänneksellä 652 miljoonaa korttimaksua, mikä oli 21 miljoona eli kolme prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Lähimaksujen kokonaisarvo kasvoi edellisvuodesta 23 prosenttia.

Virta: Hallituksen julkinen riitely käy kestämättömäksi, kun se leviää ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulkintoihin

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta seuraa järkyttyneenä hallituksessa vallitsevaa kaaosta. Hänen mielestään on huolestuttavaa, että sisäpoliittinen riitely leviää ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulkintoihin.

Rakentamisen kehitys odotettua heikompaa – asuinrakentamisen toipuminen takkuaa

Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin.

Rakentamisen kasvu jää vaisuksi tänä vuonna. Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin. Kiinteistösijoitusmarkkina on selvässä kasvussa ja kuluvan vuoden ennustetta on nostettu merkittävästi. Yhdysvaltojen ja EU:n välisellä tullisopimuksella olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen talouteen ja kiinteistö- ja rakentamisalaan.

Urheilu

Otteluanalyysi: Onni Helén ja Elmer Vauhkonen sulattivat EIF:n puolustuksen

Onni Helén iski kaksi maalia.

TPS pudotti EIF:n kyydistä toisen puoliajan alussa ja eteni 4–0-voittoon jalkapalloilun Ykkösliigan ottelussa Kupittaalla. TPS vankisti asemaansa sarjan kärjessä. FC Lahti, joka on pelannut ottelun vähemmän, vaanii kuitenkin kolmen pisteen päässä.

Jussi Niska jatkaa Interin väreissä

Jussi Niska.

FC Inter on käyttänyt Jussi Niskan viime kaudella solmitussa jatkosopimuksessa olleen optiovuoden, jonka myötä Niska nähdään turkulaisten riveissä myös kaudella 2026.

Otteluanalyysi: Pikkuhuuhkajat aloitti karsinnat vakuuttavasti

Mika Lehkosuon valmentamat pikkuhuuhkajat aloittivat EM-paikan metsästyksen odotetulla voitolla.

Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloitti EM-karsinnat odotetulla voitolla San Marinosta, kun karsinnat Kupittaalla torstaina alkoivat. Pikkuhuuhkajilla oli ennen karsintojen alkua vain kolme harjoitusta alla, mutta se ei ottelussa pahemmin näkynyt. Toki San Marino ei myöskään ollut merkittävä mittari joukkueen todellisesta iskukyvystä. Isompia haasteita Mika Lehkosuon valmennettaville on luvassa myöhemmin syksyn aikana, muun muassa marraskuussa, kun Suomi saa Kupittaalla Romanian vieraakseen.

Interin Eero Vuorjoki pikkuhuuhkajiin

Eero Vuorjoki.

Interin maalivahti Eero Vuorjoki on nimetty Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen kokoonpanoon. Pikkuhuuhkajat aloittaa matkansa kohti kesän 2027 EM-kisoja syyskuussa. Suomi kohtaa 4. syyskuuta Kupittaalla San Marinon kello 17 alkavassa ottelussa. 9. syyskuuta on edessä vierasottelu Kyprosta vastaan.

Puukkokatsomo: Urheilijat myrskyn silmässä

Makwan Amirkhani.

Suomalaisella urheilulla ei ole viime aikoina mennyt hyvin, ainakin jos kysytään salibandyväeltä tai kamppailu-urheilijoilta. Sekä salibandyssa että vapaaottelussa velloo kohu, jota ilmankin lajit pärjäisivät.

TPS tavoittelee miljoonan euron tappiota

HC TPS Oy:n tilikauden tulos saa omistajien luvalla painui miljoona euroa pakkaselle.

HC TPS Turku Oy tavoittelee tilikaudella 2025–26 noin yhden miljoonan euron tappiota. Tavoitteeseen vaikuttavat merkittävällä tavalla niin jo tehdyt henkilövaihdokset kuin urheilun pääomistajilta saama urheiluun kohdistettu tuki.