Tasavallan presidentti Urho Kekkonen (1900–86) vannoi virkavalansa 1. maaliskuuta 1956. Loppujen lopuksi mielipiteitä jakaneesta Kekkosesta tuli virkaiältään maan pitkäaikaisin presidentti. Kekkosen valtakausi alkoi maailmanpoliittisen ”suojasään” aikana, mutta silti esimerkiksi Yhdysvallat ei esittänyt virallisia onnitteluja maan uudelle presidentille.

Kekkonen profiloitui urallaan hanakkana idänsuhteiden hoitajana, josta häntä on myöhemmin myös kritisoitu. Kekkosen yli 25 vuotta kestänyt aikakausi loppui vasta pakon sanelemana, kun hän ei heikon terveystilan vuoksi enää kyennyt hoitamaan virkaansa.

Kekkosen heikentyneestä terveydentilasta tihkui tietoa ja liikkui huhuja jo 1970-luvulta lähtien. Presidentti oli takellellut jo useassa julkisessa esiintymisessään. Kansakin sai vähän vihiä asiasta muutaman uudenvuodenpuheen yhteydessä. Myös hänen valtiovierailunsa sisälsivät erilaisia kömmähdyksiä.

Tiedotusvälineet ja läheiset poliitikot katkoivat lähinnä siipiä huhuilta, koska he halusivat suojella arvostetun valtiomiehen yksityisyyttä. Siinä tehtiin kuitenkin virhe. Myös maan hallituksessa oli pantu merkille, ettei päämies pysynyt enää presidentin esittelyjen kyydissä mukana.

Kekkonen sai vuoden 1980 lopussa lievähkön aivoverenvuodon, mutta kesti vielä sen. Presidentin kanslia tosin valehteli ja tiedotti flunssasta. Ominaista Kekkoselle oli, että hänen henkinen tilansa vaihteli hyvinkin nopeasti.

Myös maan päätöksenteko halvaantui kiusallisen epätietoisuuden vuoksi. Huhtikuussa 1981 Suomi oli lähellä hallituskriisiä. Pääministeri Mauno Koivisto kuitenkin uhmasi itsevaltiasta vallankäyttäjää ja kieltäytyi hajoittamasta hallitustaan. Vallanvaihdon todelliset merkit olivat siis jo ilmassa.

Koivisto vetosi Suomen perustuslakiin, jonka mukaan hallituksen tuli nauttia ennen kaikkea eduskunnan luottamusta presidentin sijaan. Tämän episodin jälkeen Kekkosen vireystila heikkeni entisestään.

Elokuussa Kekkonen saapui Kultarannasta Turun lentokentälle ja kapusi Reykjavikiin lähtevään koneeseen. Kekkosen kunto romahti kalastusmatkalla, eikä paluuta entiseen enää ollut. Hän jäi sairauslomalle syyskuussa.

81-vuotias Kekkosen erosi muistisairauden vuoksi virallisesti ja myös lopullisesti virastaan 27. lokakuuta 1981. Kansliapäällikkö Juhani Perttunen sai käyttää diplomatian taitojaan, että sai vastahakoisen Kekkosen nimen eroanomuksen. Mauno Koivisto vannoi virkavalan uutena presidenttinä tammikuussa 1982.

Heikki Möttönen