Suomalaisten vakavimmat työtapaturmat liittyvät putoamisiin, koneiden käyttöön ja liikenteeseen – ja ne tapahtuvat usein työmailla ja tuotantotiloissa. Asiantuntijan mukaan yrittäjät aliarvioivat usein vakavien henkilöriskien vaikutukset.

Viime vuonna palkansaajille sattui Työtapaturmakeskuksen mukaan yhteensä 115 000 työtapaturmaa, joista suurin osa tapahtui työpaikalla. Myös vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneille yrittäjille sattui yhteensä lähes 6 000 työtapaturmaa

Työtapaturmavahinkotilastojen kärjessä ovat rakennus-, kuljetus- ja teollisuusalat. Tyypillisiä vakavia työpaikkavahinkoja ovat putoamiset korkealta, koneiden aiheuttamat vammat sekä liikenneonnettomuudet työtehtävissä.

– Näissä tilanteissa kustannukset voivat nousta erittäin korkeiksi, jopa miljooniin euroihin, kun mukaan lasketaan hoitokulut, ansionmenetykset, pysyvän haitan korvaukset, kuntoutukset, uudelleenkoulutukset ja hankalimmissa vammautumisissa eläkkeet. Taloudellisten vaikutusten lisäksi vakavilla tapaturmilla on aina myös inhimillinen hinta, eli esimerkiksi vahingon vaikutus loukkaantuneen elämään, uraan tai perheen arkeen, sanoo Pohjola Vakuutuksen henkilökorvauspalvelujen johtaja Raija Nikander tiedotteessa.

Pahimmat vaaran paikat löytyvät rakennustyömailta, joissa työskentely korkealla ja raskaiden koneiden käyttö lisäävät riskejä. Teollisuudessa koneiden huolto ja käyttö ovat kriittisiä hetkiä, ja kuljetusalalla liikenneonnettomuudet ovat edelleen merkittävä vahinkojen lähde. Liikennevahingot työmatkalla voivat olla myös erittäin vakavia, joskin niiden kokonaismäärä on vähentynyt viime vuosina.

– Työturvallisuus on yhteinen vastuu. Työnantajan velvollisuus on huolehtia olosuhteista ja ohjeista, mutta myös työntekijöiden omalla ennakoivalla toiminnalla on iso merkitys. Tietoisuuden ja osaamisen lisäämisellä voidaan keskeisesti vaikuttaa vahinkojen ennaltaehkäisyyn, Nikander sanoo.

Tilastoista näkyy myös selvä trendi: työmatkoilla tapahtuvien vahinkojen määrä on vähentynyt koronapandemian kiihdyttämän etätyön yleistymisen myötä. Tämä on parantanut yleistä työturvallisuutta, mutta samalla korostanut työpaikan sisäisiä riskejä.

– Kun liikkuminen vähenee, painopiste siirtyy työskentelyolosuhteiden turvallisuuteen ja ergonomiaan. Yritysten kannattaa huomioida muutos riskienhallinnassa, Nikander sanoo.

Nikander muistuttaa, että myös sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi työmatkatapaturmien määrään – eniten vahinkoja sattuu vuoden viimeisinä ja ensimmäisinä kuukausina.

– Juuri tähän aikaan vuodesta liittyy rajustikin vaihtelevia sääolosuhteita, jotka tekevät työmatkaliikkumisesta riskialtista niin autoilijoille kuin jalankulkijoille ja pyöräilijöillekin, Nikander huomauttaa.

Tyypillisesti työkyvyttömyyden aiheuttaa sairastuminen, mutta myös vakava tapaturma voi vaikuttaa etenkin pienemmässä yrityksessä merkittävästi yrityksen toimintaan ja tulovirtaan.

– Oma tai esimerkiksi avainhenkilön työkyvyttömyys on yksi yrittäjän suurimmista riskeistä. Ongelmia voi tulla, kun yrityksen toiminta katkeaa tai viivästyy, mutta kiinteät kulut, kuten toimitilavuokrat ja lainanlyhennykset, jatkuvat entiseen tapaan, OP-Henkivakuutuksen yritysten henki- ja eläkeratkaisuista vastaava Niko Toiviainen kommentoi.

Suomalaisyritykset turvaavat usein varsin kattavasti omaisuutta, mutta moni aliarvioi vakavien henkilöriskien vaikutukset.

– Monessa yrityksessä ei ole pysähdytty miettimään, mitä tapahtuu, jos yhtiökumppani tai avainhenkilö esimerkiksi menehtyy äkillisesti. Ilman ennakointia seurauksena voi olla omistussuhteiden kriisi ja päätöksenteon pysähtyminen – ja koko liiketoiminta voi vaarantua. Varautumista tulisi ajatella myös laajemmin: on tärkeää varmistaa säännöllisesti, että yrityksen kannalta kriittinen tieto ei ole yhden henkilön varassa, Toiviainen muistuttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)