Sylvin taustalla oleva tositarina inspiroi
– Kun törmäsin tekstiin, ihan ensimmäiseksi kiinnostuin siitä, että näytelmän pohjalla on tositapahtuma. Tarina, ja siitä syntynyt näytelmä, oli hyvin traaginen ja synkkä. Ei todellakaan mikään hyvänmielen tarina, toteaa Alina Kilpinen.
Teksti on Minna Canthin näytelmä Sylvi. Kipinän näytelmään Canth sai luettuaan sanomalehdestä kolmiodraamasta.
– Näytelmän päähenkilö Sylvi on kuin häkkiin suljettu lintu. Osaltaan näytelmä on myös Sylvin kasvutarina tytöstä naiseksi, Kilpinen kuvailee.
Sylvi oli aikanaan suosittu joskin ristiriitaisen vastaanoton saanut näytelmä. Siitä on vuosien varrella tehty myös kaksi elokuvasovitusta, muun muassa Toivo Särkän ohjaus 1940-luvulta. Eri teattereissakin Sylviä on esitetty jonkin verran. Canthin tuotannon suurin klassikkoihin verrattuna Sylvi on kuitenkin varsinkin viime vuosikymmenten aikana hieman jäänyt varjoon.
Kilpisen mukaan syyttä. Vaikka Sylvin kantaesitys nähtiin 1893, on tarinassa paljon moderneja elementtejä.
– Esimerkiksi Sylvin hahmot ovat moderneja. Mitä enemmän hahmoja alkoi miettiä, sitä enemmän sieltä löytyi sävyjä. He ovat moniulotteisia ja pyrkivät omasta mielestään hyvään. Se ylipäätään on yksi Canthin hienous. Hahmot eivät todellakaan ole mustavalkoisia, ennenkin Canthin teoksia ohjannut Kilpinen toteaa.
– Hahmoihin on tullut syvyyttä myös harjoitusten aikana. Työryhmästä on tullut monenlaisia ajatuksia hahmoihin liittyen, hän jatkaa.
Modernista otteesta huolimatta Kilpinen teki Sylviin oman dramatisoinnin, jossa hän muun muassa tiivisti tekstiä.
– Teksti tuntui hieman venytetyltä, eikä ollut rakenteellisesti aivan yhtä hyvä kuin Canthin monet muut tekstit.
Toinen selkeä dramaturginen muutos tekstiin on se, että ylioppilasteatterin lavalla nähdään kuoro, joka esittää Antti Ainolan säveltämiä ja Kilpisen sanoittamia kappaleita.
– Toin kuoron mukaan, koska halusin, että se edustaa ikään kuin yhteisön ääntä ja osittain myös Sylvin sisäistä ajatusmaailmaa. Sylvin teksti on hyvin dialogipainotteista, Kilpinen sanoo.
Sylvi on myös Kilpisen kymmenvuotisjuhlanäytelmä. Vaikka hän on ohjannut useita Canthin teoksia kymmenen vuoden aikana, uskoo hän, että Canthin tuotannosta löytyy edelleen kiinnostavia teoksia, joihin tarttua.
– Ei varmasti ole vielä Canthin tuotanto itseni kohdalta läpikaluttu. Olen löytänyt Canthin ja hänen tyylinsä vetoaa vahvasti minuun. Tuntuu, että hänen tuotannostaan löytyy koko ajan uusia puolia.
Sylvi saa ensi-iltansa Turun ylioppilasteatterissa Taiteen talossa 1. helmikuuta. Esityskausi jatkuu maaliskuun alkuun.
Ilkka Lappi