Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin viime vuonna yhteensä 9,3 miljardia euroa uutta pääomaa. Rahastopääoman kasvuun vaikutti myös myönteinen markkinakehitys.

Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli joulukuun lopussa 184 miljardia euroa, kun se vuoden 2023 lopussa oli 149 miljardia.

Kiinteistörahastoista lunastettiin vuonna 2024 yhteensä 285 miljoonaa euroa.

Koko vuoden 2024 aikana osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 4,7 ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia varoja. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 1,8 miljardia euroa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 0,9 miljardia euroa uusia pääomia.

Joidenkin kiinteistörahastojen lunastusten määräaikainen lakkauttaminen on puhuttanut vuodenvaihteessa, ja aihetta on puitu muun muassa Finanssiala ry:n kolumnissa tammikuun alussa. Kiinteistörahastoista (mukaan lukien metsärahastot) lunastettiin vuoden aikana yhteensä 285 miljoonaa euroa samalla, kun muihin vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin uusia pääomia yhteensä 275 miljoonaa euroa.

Joulukuussa uusia pääomia sijoitettiin yhteensä 1,4 miljardia euroa. Uusia varoja sijoitettiin osake-, yhdistelmä-, pitkän koron- ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 1,6 miljardia euroa. Pääomia lunastettiin ainoastaan lyhyen koron rahastoista yhteensä 266 miljoonaa euroa.

Viime vuosi oli monille rahastosijoittajille tuottoisa. Erityisesti globaalisti ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavien osakerahastojen tuotot olivat erinomaisia, johtuen pääasiassa isojen amerikkalaisten teknologiayhtiöiden osakekurssien noususta. Tekoäly megatrendinä saavutti merkittävän läpimurron vuonna 2024 korostaen sen kasvavaa vaikutusta globaalissa taloudessa. Isot teknologiayhtiöt investoivat merkittäviä summia tekoälyyn ja sen hyödyntämiseen. Sijoittajat innostuivat megatrendin tarjoamista kasvumahdollisuuksista pörssiyhtiöille.

– Vuoden lopussa Pohjois-Amerikan osakeindeksien nousua vauhditti myös Donald Trumpin valinta uudeksi presidentiksi. Trumpin puheet tariffeista ja veronalennuksista heijastuivat positiivisesti Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin. Nousua nähtiin sekä isojen teknologiayritysten että perinteisten teollisuusyritysten osakekursseissa. Yhdysvalloissa pitkät korot ja pörssiyhtiöiden arvostuskertoimet nousivat presidentinvaalien jälkeen korkealle tasolle, mikä lisäsi hermostuneisuutta markkinoilla, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mariia Somerla tiedotteessa.

Eurooppaan sijoittaville osakesijoittajille vuosi oli melko tuottoisa. Inflaatiopaineiden helpottaminen mahdollisti Euroopan keskuspankille rahapolitiikan keventämisen, mutta markkinakorkojen laskun vaikutukset näkyvät euroalueen taloudessa viiveellä. Euroalueen talouskasvu oli heikkoa, mutta sen odotetaan lievästi piristyvän vuonna 2025.

Pohjoismaihin sijoittavien osakerahastojen tuottokehitys oli vaihtelevaa. Sijoittajien suosiossa olleen tanskalaisen lääkeyhtiön Novo Nordiskin osakekurssi laski, kun yhtiön myyntiluvut heikkenivät ja uuden laihdutuslääkkeen tutkimustulokset jäivät odotuksista. Helsingin pörssin heikko kehitys näkyi myös rahastosijoitusten tuotossa: Suomeen sijoittavan osakerahastoluokan vuosituotto jäi osakerahastoluokista ainoana miinusmerkkiseksi.

Myös monelle korkosijoittajalle vuosi oli melko tuottoisa, kun Yhdysvaltain ja euroalueen keskuspankit laskivat ohjauskorkojaan, markkinakorot laskivat ja yrityslainojen riskilisät kaventuivat. Kaikkien pitkän koron rahastoluokkien vuosituotot olivat plusmerkkisiä. Korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastoluokat tuottivat jopa noin 7-8 prosenttia. Pohjois-Amerikan ja Euroopan lisäksi myös kehittyvien markkinoiden lainamarkkinat tuottivat suotuisasti.

– Vuosi 2024 oli sijoituksia globaalisti hajauttavalle rahastosijoittajalle erittäin tuottoisa. Kuten rahastoluokkien vuosituotoista tulee esille, sijoitusten hajauttaminen on tärkeää. Riskittömiä sijoituksia ei ole olemassa. Sijoitusten keskittäminen pelkästään Helsingin pörssiin tai kiinteistörahastoihin tuotti sijoittajalle jopa tappioita. Suomeen rekisteröityjen rahastojen kokonaispääoma oli vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätyksessä, yli 180 miljardia euroa, Somerla sanoo.

Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 652 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin toimialoille, Eurooppaan ja Suomeen sijoittavista rahastoluokista yhteensä 164 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,54). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 261 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 104 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,91).

S-Pankki Rahastoyhtiön toimitusjohtajan Teri Heilalan mukaan vuosi 2024 tarjosi rahastosijoittajille ja rahastoyhtiöille jo toisen erinomaisen vuoden peräkkäin.

Heilalan mukaan suomalaisten sijoittajien kiinnostus rahastosäästämistä kohtaan jatkui vahvana ja S-Pankin rahastojen osuudenomistajien lukumäärä kasvoi vuoden 2024 aikana 14 prosentilla lähes 450 000 osuudenomistajaan.

– S-Pankin asiakkaita kiinnostivat esimerkiksi yhdistelmärahastot, Yhdysvaltoihin sijoittavat osakerahastot, Private Credit -erikoissijoitusrahasto ja High Yield -korkorahasto. Uskon, että osakemarkkinoilta voidaan saada hyviä tuottoja myös vuonna 2025.

Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)