Aivovaltimopullistuman kanssa voi yleensä elää tavallista elämää, kertoo Itä-Suomen neurokirurgian professoriksi nimitetty Timo Koivisto.

– Tupakoinnin lopettaminen ja verenpaineen tarkka hoito on kuitenkin äärimmäisen tärkeää.

Aivovaltimopullistuma ei yleensä ole synnynnäinen, vaan kehittyy hitaasti elämän aikana. Tupakointi ja korkea verenpaine vauhdittavat sen kasvua ja lisäävät sen puhkeamisen ja aivoverenvuodon riskiä. – Nämä riskit voi jokainen itse minimoida. Kun potilaat kysyvät, mitä muuta voi itse tehdä, neuvon pitämään myös hampaista hyvää huolta.

Aivovaltimopullistumista on näet tutkimuksissa löydetty suuperäisiä bakteereja. Pullistuman puhkeamiseen liittyy tulehdusreaktio, mutta yhteys suun tulehduksiin ei ole täysin selvä.

Parhaillaan tutkitaan myös, voisiko aivovaltimopullistuman puhkeamista ehkäistä tulehdusreaktiota hillitsevällä hoidolla. Kuopion yliopistollinen sairaala KYS on mukana eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa, jossa testataan aspiriinin tehoa tähän tarkoitukseen.

Koivisto on tutkinut aivovaltimopullistumia 1990-luvulta asti, jolloin hän tuli KYSiin erikoistumaan neurokirurgiaan. Nykyisin hän johtaa KYSin Neurokeskusta ja tekee yhä myös aivoleikkauksia. Seuraavat neljä vuotta hän toimii lisäksi neurokirurgian professorina Itä-Suomen yliopistossa sijaistaen osa-aikaisesti terveystieteiden tiedekunnan varadekaaniksi valittua professori Ville Leinosta.

Arviolta 2–3 prosentilla aikuisista on aivovaltimopullistuma. Se löytyy useimmiten sattumalta, kun päätä kuvataan muusta syystä.

– Nykyisin näitä löydöksiä tulee meille paljon arvioitavaksi myös yksityiseltä puolelta, kun ihmiset hakeutuvat kuvantamistutkimuksiin omalla rahallaan.

Aivovaltimopullistuman puhkeaminen aiheuttaa hengenvaarallisen lukinkalvonalaisen verenvuodon. Vain pieni osa pullistumista lopulta puhkeaa, mutta haasteena on erottaa riskialttiit pullistumat harmittomista.

Riskiä arvioidaan muun muassa pullistuman kasvun, koon, muodon ja sijainnin sekä potilaan kokonaistilan perusteella. Pullistumaa voidaan jäädä seuraamaan tai päättää ennaltaehkäisevästä hoidosta, jossa uhkaavaksi arvioitu aivovaltimopullistuma suljetaan. Pelkästään varmuuden vuoksi sulkutoimenpidettä ei tehdä, koska siihen liittyy myös riskejä.

Koiviston uran alussa ajateltiin vielä, että itäsuomalaisilla olisi erityinen taipumus vuotaviin aivovaltimopullistumiin. – Nykyään niiden ilmaantuvuus ei meillä kuitenkaan eroa muista länsimaista, kun tupakointi on vähentynyt ja verenpaineen hoito tehokkaampaa.

Myös hoito on muuttunut paljon. Suonensisäiset menetelmät ovat ohittaneet perinteiset avoleikkaukset vuotaneiden aivovaltimopullistumien hoidossa. KYSissä 1990-luvulla tehty tutkimus oli ensimmäisiä, jossa suonensisäinen hoito osoitettiin leikkaushoidon veroiseksi.

– Taudin ennusteesta on opittu paljon myös omasta potilasaineistosta. Meillä on vuotaneista aivovaltimopullistumista jo 7 000 potilaan rekisteri, josta on voitu potilaiden luvalla tutkia esimerkiksi toipumiseen vaikuttavia tekijöitä.

Keneltä aivovaltimopullistumia kannattaa seuloa? Siitä olisi Koiviston mukaan hyvä keskustella.

– Aiemmin on seulottu sukulaisia laajastikin, jos kahdellakin suvussa on vuotanut pullistuma. Näin saavutettu terveyshyöty on kuitenkin yleensä hyvin vähäinen.

– Sukuseulonnoissa löytyy harvoin aivovaltimopullistumia. Jos löytyy, se harvoin johtaa mihinkään toimenpiteeseen, mutta henkilölle itselleen sekä löydös että seurantakuvaukset voivat aiheuttaa huolta ja stressiä jopa vuosikymmenten ajan.

Hyödyllisemmältä näyttäisi kohdentaa seulonta selkeään riskiryhmään, kuten verenpainetautia sairastaviin, tupakoiviin, 50–60-vuotiaisiin naisiin.

– Riski nimittäin on valitettavasti naisilla suurempi kuin miehillä ja kasvaa iän myötä.

KYS on viime vuosina osallistunut entistä aktiivisemmin kansallisiin ja kansainvälisiin neurokirurgian yhteistyöhankkeisiin, kuten FINISH-hankkeeseen, jossa on tutkittu iäkkäillä melko yleisen kroonisen subduraalivuodon hoitotuloksia ja ennustetta. Kyseinen hitaasti etenevä aivoverenpurkauma on usein seurausta aiemmasta päänvammasta ja verenohennuslääkitys lisää sen riskiä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)