Åbo Underrättelser -lehdessä mainostettiin vuonna 1962 uutta painotuotetta. ”Turun ruusu” sisälsi kaupungin asemakaavan sekä kuvat 18 tunnetusta rakennuksesta tai miljööstä. Kuvat on toteutettu kivipainomenetelmällä. Ruusu oli oman aikansa eurooppalainen muoti-ilmiö. Pieni, molemmin puolin painettu paperi oli suunniteltu leikattavaksi reunojaan myöten siten, että syntyi ruusun ääriviivat. Sitten kuvio taiteltiin kolmesti paperisen lautasliinan tavoin.

Turun ruusun etupuolella on kolmion muotoon sommitellut kaksi ruusua lehtineen, jotka taitettaessa muodostavat ”ruusun” ulkopuolet. Niiden yllä on Turun asemakaava vuodelta 1829, luettelo kaupungin julkisista rakennuksista sekä kuusi pientä köynnöskehysten ympäröimää kaupunkikuvaa: Venäläinen eli ortodoksikirkko, Observatorio, Turun linna, Ojennuslaitos eli vankila, Tuomiokirkko pohjoispuolelta nähtynä ja Telakka. Kääntöpuolella taas esitellään kehässä kahdeksan turkulaista kaupunkinäkymää sekä neljä teollisuusrakennusta.

Pienet kuvat avaavat ikkunoita 1800-luvun puolivälin Turkuun, ja yhä olemassa olevien maamerkkien lisäksi jo hävinneisiin rakennuksiin. Moniko esimerkiksi tietää, että Aurajoessa sijaitsi 1850-luvulla kylpylä nykyisen Jokikadun seudulla. Puurakenteisessa Pyhän Henrikin kylpylässä uitiin suoraan jokivedessä ja se oli ilmeisen suosittu. Aurajoen uimalat suljettiin 1900-luvulle tultaessa jätevesien terveyshaittojen vuoksi.

Ringa Takanen