Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin maaliskuussa yhteensä 247 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kuitenkin pieneni markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 182 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin pitkän koron rahastoihin 365 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin yhteensä 670 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 39 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin osakerahastoista yhteensä 762 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoista yhteensä 65 miljoonaa euroa.

Maaliskuussa globaalit pääosakeindeksit laskivat Yhdysvalloista lähtöisin olevan poliittisen epävarmuuden vuoksi. Yhdysvaltain presidentin harjoittama aggressiivinen kauppapolitiikka herätti huolestuneisuutta osakemarkkinoilla. Epävarmuus kauppasodan vaikutuksista Yhdysvaltojen talouteen näkyi erityisesti yhdysvaltalaisten isojen teknologiayhtiöiden osakekurssien laskuna. Niiden pitkään jatkunut kurssien nousu taittui ja osakkeiden hinnat ovat alkuvuoden laskeneet.

Euroopassa pääosakeindeksien muutokset eivät olleet yhtä merkittäviä kuin Yhdysvalloissa. Saksassa päätetty mittava lisärahoitus maan infrastruktuurin parantamiseen ja merkittävät investoinnit puolustusteollisuuteen loivat uskoa koko EU:n talouskasvun piristymiseen.

Yhdysvalloista lähtöisin oleva poliittinen epävarmuus heijastui maaliskuussa myös globaalisti korkomarkkinoille. Markkinakorot olivat herkkiä muutoksille ja hakivat suuntaa. Saksan valtion velkaantumista rajoittavan velkajarrun löysääminen nosti Saksan valtion kymmenen vuotisen joukkovelkakirjan korkoa historiallisen paljon. Sijoittajat hajauttivat sijoituksia korkomarkkinoille epävarmuuden ympäristössä.

– Yhdysvaltain presidentin asettamat tuontitullit ovat poliittinen päätös, joihin ei ole taloudellisia perusteita. Yhdysvalloissa talouskasvu on ollut hyvällä tasolla ja lähes täystyöllisyys vallitsee. Hermostuneisuus sijoitusmarkkinoilla jatkuu niin kauan kuin kauppasodan uhka on päällä ja sen vaikutukset Yhdysvaltojen ja maailmantalouteen ovat epäselviä. Osake- ja korkomarkkinat ovat nyt herkkiä muutoksille. Jos tulleista luovutaan, niin osake- ja korkomarkkinat reagoivat nopeasti. Sijoittajan kannattaa pitää kiinni sijoitussuunnitelmastansa ja suunnata katse pidemmälle tulevaisuuteen, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA) tiedotteessa.

Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin Eurooppaan, Japaniin, Tyynenmeren alueelle ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin yhteensä 113 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin toimialoille, globaalisti, Pohjois-Amerikkaan, Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittavista rahastoista, yhteensä 876 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,18). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Pitkän koron rahastoissa sijoituksia tehtiin euroalueen korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sekä valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 395 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 6,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,65).

Rahastomarkkinoilla maaliskuun kantava teema oli talouspoliittinen epävarmuus. Korrelaatiot eri maantieteellisten alueiden ja myös omaisuusluokkien välillä laskivat selvästi. Aktia Rahastoyhtiön toimitusjohtajan Anna Vaissin mukaan tämä on terve merkki.

– Eri markkina-alueiden väliset arvostuserot kapenivat nopeasti, mikä muistuttaa hajauttamisen tärkeydestä. Tämä on hyvä esimerkki rahastosijoittajalle siitä, ettei kannata keskittää kaikkia sijoituksia vain yhdellä markkina-alueella toimivaan tuotteeseen.

Vaissi kertoo, että Aktiassa etenkin kehittyvien markkinoiden paikallisen valuutan määräisiin lainoihin sijoittavat rahastot ovat vuoden alusta asti pärjänneet erinomaisesti. Ne tuottivat hyvin riippumatta muilla markkina-alueilla nähdystä pehmeydestä.

Aktia Rahastoyhtiölle maaliskuu oli tuottokehityksen kannalta kaksijakoinen. Globaalit osaketuotteet kärsivät, mutta toisaalta kotimaan osakemarkkinoille sijoittavat rahastot pärjäsivät verrattain hyvin.

Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.

Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)