Suomalaiset tietävät entistä huonommin omien kotitalouksiensa raha-asiat. Danske Bankin Lasikatto lompakossa 2025 -tutkimuksen mukaan vain kolmannes suomalaisista (35 %) tietää hyvin tarkasti oman kotitaloutensa kuukausitulot. Joka viides (20 %) suomalainen ei tunne taloutensa tuloja ollenkaan tai vain karkealla tasolla.

Asiaa tutkittiin viimeksi vuonna 2022, ja silloin 40 prosenttia tuntevansa taloutensa tulot hyvin tarkasti ja 18 prosenttia ei lainkaan tai vain karkealla tasolla.

Kaikki vastaajat eivät ole tietoisia siitä, miten paljon heidän kotitaloudellaan on asuntolainaa. 69 prosenttia vastaajista tietää kotitaloutensa asuntolainan määrän. Kymmenen prosenttia vastaajista kertoo, ettei tiedä lainkaan tai tietää vain karkealla tasolla oman kotitaloutensa asuntolainan suuruuden.

Sijoitusten ja säästöjen tilanne tunnetaan asuntolainatilannetta heikoimmin. 40 prosenttia vastaajista tietää, miten paljon kotitaloudella on sijoituksia tai säästöjä. 20 prosenttia, eli reilu viidennes kertoo, että ei tiedä juuri lainkaan tai tietää tilanteen karkealla tasolla.

– Avoin rahapuhe on parisuhteen talouden hallinnan peruspilari. Kun parisuhteen osapuolet tuntevat koko kotitalouden luvut, taloudellisella tasa-arvolla on paremmat mahdollisuudet toteutua. Yksi konkreettinen tapa hallita kotitalouden raha-asioita, on avata perheen yhteinen taloustili, jonne voidaan siirtää yhteisiä menoja varten rahaa esimerkiksi suhteessa kummakin tuloihin, kertoo Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto tiedotteessa.

Naimisissa olevat ja sinkut tietävät kotitaloutensa kuukausitulot avopareja paremmin. Ne, jotka kokevat olevansa parisuhteessaan taloudellisesti heikommassa asemassa, tuntevat kotitaloutensa tulot selvästi muita heikommin. Ikä näkyy kyselyn tuloksissa: mitä vanhempi vastaaja, sitä tarkemmin hän sanoo tuntevansa kotitaloutensa kuukausitulot.

Kyselyn on toteuttanut YouGov. Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 13.–25. tammikuuta YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä vastaavaksi iän (yli 18-vuotiaat), sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaistuloksissa (N=2 024) keskimääräinen virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)