Lähes kolmasosa suomalaisista saattaisi ajaa pyörällä alkoholin vaikutuksen alaisena, kertoo Liikenneturvan kysely. Osa heistä voisi toimia näin, vaikka yleisellä tasolla paheksuukin päihtyneenä pyöräilyä. Myös kansainvälisessä vertailussa suomalaiset erottuvat sallivalla suhtautumisella alkoholin ja pyöräilyn yhdistämiseen.

Liikenneturva selvitti suomalaisten suhtautumista alkoholiin ja pyöräilyyn kyselyssä viime vuoden lopulla. Suomalaisista 36 prosenttia suhtautuu hyväksyvästi ajamiseen pyörällä alkoholin vaikutuksen alaisena (alle 0,5 promillen). Tästä joukosta lähes puolet (17 %) ei kuitenkaan itse toimisi näin. Vastanneista erottuu myös ryhmä (12 %), joka paheksuu alkoholin ja pyöräilyn yhdistämistä, mutta saattaisi silti itse polkea päihtyneenä.

– Suomalaiset ovat jo pitkään suhtautuneet tuomitsevasti alkoholin vaikutuksen alaisena autoiluun. Herää kysymys, miksi suhtaudumme niin huolettomasti päihtyneenä pyöräilyyn? Pienempikin päihtymys lisää riskejä liikkumismuotoon katsomatta. Alkoholi heikentää havaintokykyä ja vaikuttaa motoriikkaan ja reaktioaikaan, huomauttaa Liikenneturvan suunnittelija Leena Piippa tiedotteessa.

Kansainvälisessä ESRA-tutkimuksessa ani harva suomalainen pitää hyväksyttävänä autoilua tilanteessa, jossa alkoholia on otettu niin, että rangaistavuuden raja voisi ylittyä. Suomalaiset ovat tässä selkeästi eurooppalaisia verrokkeja tiukempia. Pyöräilyn osalta tilanne kääntyy. Suomalaisista peräti 11 prosenttia hyväksyy pyöräilyn silloin, kun alkoholia on otettu mahdollisesti liikaa. Eurooppalainen keskiarvo oli seitsemän prosenttiyksikköä suomalaisia alempi. Suomalaiset olivatkin maavertailussa kolmanneksi sallivampia päihtyneenä pyöräilyyn heti Hollannin ja Ruotsin jälkeen.

Liikenneturvan kyselyssä 13 prosenttia vastanneista luulee, että humalassa ajaminen pyörällä ei ole koskaan rangaistavaa. Promillerajaa pyöräilyyn kannattaa 74 prosenttia. Peräti 69 prosenttia suomalaisista pitää tuttua puolen promillen rajaa hyväksyttävänä keinona parantaa liikenneturvallisuutta.

– Tällä hetkellä laki ei yksiselitteisen aukottomasti kiellä humalassa pyöräilyä. Niin kutsuttuun tankojuopumukseen voi syyllistyä, jos aiheuttaa vaaraa muille liikenteessä liikkujille, Piippa täsmentää.

– Aikanaan promillerajat puuttuivat myös moottoriajoneuvoliikenteestä. Päihtyneenä ajaminen oli kielletty, mutta ilman virallista raja-arvoa tulkinnat humalatilasta vaihtelivat. Vuonna 1977 säädettyä promillelakia voi pitää tärkeänä virstanpylväänä rattijuopumusten torjunnassa. Vastaava olisi tervetullut myös pyöräilyyn. Vuosittain alkoholi on mukana jopa kolmasosassa sairaalahoitoa vaativissa pyöräilyonnettomuuksissa, Piippa summaa.

Liikenneturva selvitti suomalaisten ajatuksia liikenteestä kyselyllä loppuvuodesta. Kyselyn toteutti Verian marraskuussa ja siihen vastasi yhteensä 1 035 henkilöä, joista autoilevia on 82 prosenttia.

Kansainvälisessä ESRA-tutkimuksessa ani harva suomalainen pitää hyväksyttävänä autoilua tilanteessa, jossa alkoholia on otettu niin, että rangaistavuuden raja voisi ylittyä.

Kansainvälisessä ESRA-tutkimuksessa Suomalaisista peräti 11 prosenttia hyväksyy pyöräilyn silloin, kun alkoholia on otettu mahdollisesti liikaa.

ESRA3-kyselyn tiedot kerättiin vuonna 2023. Vastaajia oli yhteensä 39 eri maasta. Suomen tuloksia on verrattu eurooppalaisiin valtioihin, joita tutkimuksessa oli mukana yhteensä 22: Itävalta, Belgia, Bosnia ja Hertsegovina, Tšekki, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Latvia, Luxemburg, Hollanti, Puola, Portugali, Serbia, Slovenia, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Iso-Britannia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)