Yli puolet suomalaisista ei usko, että autojen määrä ja käyttö vähenisivät kaupungeissa seuraavan vuosikymmenen aikana. Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry:n teettämä valtakunnallinen tutkimus paljastaa kuilun eri sukupolvien, ammattiryhmien ja sukupuolten välillä: nuoret uskovat muutokseen, mutta vanhemmat ikäluokat pitävät kiinni autoistaan.

SPATY ry:n teettämässä kyselytutkimuksessa tiedusteltiin, ovatko vastaajat samaa vai eri mieltä väittämästä: "Suomen kaupungeissa tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan vähemmän pysäköintipaikkoja kuin nykyään, koska autojen määrä ja käyttö vähenevät.”

Yli puolet vastaajista (53 %) suhtautuu väitteeseen skeptisesti: 22 prosenttia oli täysin eri mieltä ja 31 prosenttia jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa. Vain runsas kymmenesosa (15 %) uskoo, että yksityisautoilu ja sen myötä tarve pysäköintipaikkoihin vähenee.

– Suomalaisten valtava enemmistö ei usko, että autojen määrä ja käyttö vähenevät tulevaisuudessa. Tämä on merkittävä tieto päättäjille, jotka suunnittelevat liikennepoliittisia uudistuksia, SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsäranta toteaa tiedotteessa.

– Kaupungeissa niin julkisilla alueilla, liiketiloissa kuin myös muilla yksityisalueilla kannattaa varautua siihen, että pysäköintipaikkoja tarvitaan jatkossakin runsaasti. Tämä tarkoittaa, että radikaalit muutokset pysäköintipolitiikassa saattavat kohdata vastarintaa.

SPATY:n teettämään valtakunnalliseen kyselyyn vastasi toukokuussa tuhat suomalaista. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.

Eri-ikäisten suomalaisten näkemykset autoilun tulevaisuudesta eroavat merkittävästi toisistaan. Nuoret aikuiset eli 18–24-vuotiaat ovat ainoa ikäryhmä, joista merkittävä osa uskoo autojen määrän ja pysäköintipaikkojen tarpeen vähenevän. Heistä 24 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa.

Hieman vanhemmista, 25–34-vuotiaista, useampi kuin joka toinen (55 %) ei usko autojen ja parkkipaikkojen tarpeen vähenemiseen. Skeptisyys kasvaa edelleen vanhemmissa ikäryhmissä. Kriittisimpiä ovat 55–64-vuotiaat, joista 61 prosenttia on eri mieltä väittämän kanssa.

– Ironista on, että eläkeiän kynnyksellä olevat eivät usko autoilun vähenemiseen. Tämän ikäiset ovat eläneet autoilun kultakauden, eivätkä näe sen loppuvan. Sukupolvikuilu on liikennesuunnittelun suurin haaste: miten rakentaa autotonta tulevaisuutta, kun puolet ei usko siihen?

Usko autoilun tulevaisuuteen vaihtelee myös eri ammattiryhmien ja miesten sekä naisten välillä. Johtajat uskovat autoilun vähenemiseen enemmän kuin muita ammatteja edustavat. Heistä kolmasosa on sitä mieltä, että autojen määrä ja parkkipaikkojen tarve vähenevät tulevaisuudessa.

Työntekijöistä yli puolet (56 %) ei usko autoilun ja pysäköintipaikkojen tarpeen vähenevän. Epäilevimmin autoilun vähenemiseen suhtautuvat itsenäiset yrittäjät, joista 65 prosenttia on eri mieltä väittämän kanssa. Toisaalta yhtä vahva näkemys on myös toimihenkilöillä (63 %) ja ylemmillä toimihenkilöillä (62 %).

– Tulos paljastaa mielenkiintoisen paradoksin: Johtajat näkevät tulevaisuuden vihreänä, mutta kansa pitää kiinni ratistaan. Ne, jotka tekevät päätöksiä liikenteestä ja kaupunkisuunnittelusta, uskovat muutokseen, mutta ne, jotka elävät sen kanssa arjessa, eivät usko. Kyselyn perusteella päättäjät ja kansalaiset elävät eri todellisuuksissa, Metsäranta pohtii.

Miehistä reilusti yli puolet (57 %) ei usko autoilun ja pysäköintipaikkojen tarpeen vähenevän tulevan vuosikymmenen aikana. Naisista samoin ajattelee hieman alle puolet vastaajista (49 %).

– Toisaalta, vajaa viidesosa kyselyyn vastanneista naisista kertoi, ettei omista autoa, kun taas miehistä autottomia oli vain reilu kymmenesosa. Tämä saattaa osaltaan selittää eroa, Metsäranta toteaa.

Suhtautuminen autoiluun ja pysäköintiin riippuu myös asuinpaikasta. Helsingissä tai Uudellamaalla hieman useampi uskoo autoilun vähenemiseen (17 %) kuin muualla Suomessa (keskimäärin 10–15 %).

SPATY ry kartoitti suomalaisten suhtautumista autoilun tulevaisuuteen ja pysäköintipaikkojen tarpeeseen valtakunnallisella kyselytutkimuksella toukokuussa. Tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamaan sähköiseen kyselyyn vastasi tuhat Suomessa asuvaa henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Vastaajista 14 prosenttia vastasi, ettei omista autoa tai asia ei koske heitä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)