Suomalaisen unelman ytimessä ovat arjen hyvinvointi, pahan päivän varalle säästäminen ja nopea velkojen maksu, kertoo Nordean tuore pohjoismainen Unelmaindeksi.

Pohjoismaisia unelmia ja säästötavoitteita vertailevan Nordean Unelmaindeksin mukaan suomalaiset unelmoivat tulevaisuuden turvasta ja taloudellisista puskureista enemmän kuin muut pohjoismaalaiset.

Suomalaisvastaajista reilu puolet kertoo tärkeimmäksi säästämistavoitteekseen taloudellisen puskurin (55 prosenttia vs. pohjoismainen keskiarvo, myöhemmin pKa, 51 prosenttia. SE 53 prosenttia, DK 46 prosenttia, NO 48 prosenttia).

Suomalaiset erottuvat merkittävästi ruotsalaisista, kun tarkastellaan muita keskeisiä säästötavoitteita. Suomalaisten tärkeimpien säästötavoitteiden joukkoon lukeutuu myös velkojen maksaminen pois suunniteltua nopeammin (FI 23 prosenttia vs. pKa 20 prosenttia, SE 16 prosenttia, NO 25 prosenttia, DK 17 prosenttia).

– Suomalaiset ovat säästämisen suhteen turvallisuushakuisempia kuin muut pohjoismaalaiset. Indeksin tulos kuvastaa erilaista säästämiskulttuuriamme: säästämme tunnollisesti lähinnä tilille ja varaudumme huolella yllätyksiin, kertoo Nordean kehitysjohtaja Tanja Eronen tiedotteessa.

Yli puolet suomalaisvastaajista (58 %) kertoo, että heillä on ollut selkeä taloudellinen tavoite edellisen kuuden kuukauden aikana (pKa 51 prosenttia SE 54 prosenttia, NO 43 prosenttia, DK 50 %). Tästäkin huolimatta kyselyyn vastanneet suomalaiset arvioivat oman kuukausittaisen taloudenhallintansa heikommaksi kuin muut pohjoismaalaiset (FI 70 prosenttia vs. pKa 81 prosenttia, SE 84 %, NO 84 prosenttia, DK 86 prosenttia).

Suomalaiset ovat pohjoismaalaisista vastaajista myös vähiten positiivisia oman taloutensa suhteen, sillä vain 58 % vastaajista piti omia tulevaisuuden talousnäkymiään optimistisena (FI 58 prosenttia vs. pKa 62 prosenttia, SE 63 prosenttia, NO 61 prosenttia, DK 65 prosenttia).

”Optimistisuuden puutetta voi selittää historiamme. Meillä on kokemusta talouskriiseistä ja niihin varautumisesta. Suomalainen mentaliteetti ohjaa varautumaan yllätyksiin ja nopeisiin talouden muutoksiin, Eronen jatkaa.

Suomalaisvastaajat nimesivät kyselyssä kappalemäärällisesti vähemmän unelmia kuin muut pohjoismaiset vastaajat (NO 2,9, SE 2,8, DK 2,8, FI 2.5).

”Ero ei toki ole suuri, mutta kertoo suomalaisten tavoitteiden käytännönläheisyydestä. Näyttää siltä, että suomalaiset unelmoivat arjen mielenrauhaa ja hyvinvointia tuottavista asioista, joissa tähdätään vapauteen taloudellisista taakoista. Emme ole säästötavoitteiltamme kovin kunnianhimoisia, emmekä yhtä aktiivisia sijoittamaan ja kasvattamaan varallisuuttamme kuin esimerkiksi ruotsalaiset. Unelmoimme asioista, jotka meillä on mahdollista saavuttaa hyvällä taloudenhallinnalla, Eronen tiivistää.

Nordean Unelmaindeksi toteutettiin elokuussa osana laajempaa pohjoismaista Nordic Pulse -kyselyä, johon vastasi yhteensä noin 4 000 18–80-vuotiasta vastaajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Jokaisesta maasta vastaajia oli noin tuhat. Vastaajat valittiin siten, että otos vastaa kansallista ikä-, sukupuoli- ja aluejakaumaa. Näin edustettuna ovat tasapainoisesti koko väestön näkemykset.

Nordean Nordic Pulse -tutkimuksen tavoitteena on saada kattava kuva pohjoismaisten yhteiskuntien taloudellisesta hyvinvoinnista mitaten vastuullisuutta, tavoitteellisuutta, uskoa tulevaisuuteen ja taloustaitoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)