TtM Mika Alhonkoski tutki väitöstutkimuksessaan 3D-teknologian käyttöä lähihoitajakoulutuksessa ja osoitti, että 3D-teknologioilla on merkittävä mahdollisuus monipuolistaa lähihoitajakoulutuksen opetusta ja oppimista, mutta niiden käytölle tulee olla selkeä pedagoginen suunnitelma.

3D-teknologioden pedagogisia mahdollisuuksia on alettu selvittää eri koulutuksissa, mutta toistaiseksi teknologioita on hyödynnetty vähäisesti lähihoitajien koulutuksessa. Alhonkosken väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin, että 3D-teknologioilla voidaan hyödyntää vaikuttavana ja oppimistuloksia parantavana lisänä myös lähihoitajakoulutuksessa.

– 3D-teknologia voidaan nähdä monipuolisena mahdollisuutena lähihoitajakoulutuksessa, eikä vain esimerkiksi virtuaalisena (VR) tai lisättynä (AR) todellisuutena, kuten koulutusmaailma sen on ehkä aiemmin ajatellut, Alhonkoski korostaa tiedotteessa.

Väitöstutkimuksessa havaittiin myös, että lähihoitajakoulutuksen opettajat kokevat 3D-teknologian käyttämisen lupaavana, mielenkiintoisena ja hyödyllisenä, vaikka toisaalta saattavatkin jännittää siihen liittyviä teknologisia ratkaisuja, kuten laitteita tai ohjelmistoja.

– Opettajien ääntä tulee kuulla, eikä organisaation kannata hankkia kalliita laitteita vain laitteiden hankkimisen ilosta ilman pedagogista suunnitelmaa. Opettajat korostivat myös sitä, että organisaatioiden tulee kohdentaa tarpeeksi aikaa ja tukea opettajille, jotta 3D-teknologioiden hyödyntäminen onnistuisi mahdollisimman hyvin, Alhonkoski kertoo.

Alhonkosken väitöskirjan tulokset osoittavat, että 3D-teknologia voi parantaa lähihoitajaopiskelijoiden oppimistuloksia ensiavun opetuksessa. Oppimistulokset paranivat niin ensiavun teoriatiedoissa kuin elvytystaidoissakin verrattuna ryhmään, jonka opinto koostui perinteisimmistä menetelmistä (esim. PowerPoint-esityksistä).

Oppimistulosten lisäksi lähihoitajaopiskelijat kuvasivat ensiapuopinnon jälkeen olevansa valmiimpia kohtaamaan erilaisia teknologioita tulevaisuudessa, kun heidän opinnossaan oli hyödynnetty 3D-teknologiaa.

– Tulevaisuudessa erilaiset teknologiat, kuten 3D-teknologia, voivat olla kiinteä osa lähihoitajien työtä. Tämän vuoksi on elintärkeää tutkia niiden käyttöä jo opiskeluvaiheessa, Alhonkoski painottaa.

Väitöskirjatutkija korostaa, että 3D-teknologia ei ole yksin ratkaisu koulutuksen laadun varmistamiseen, mutta voi tukea laadukasta lähihoitajakoulutusta tulevaisuudessa. Tutkimus osoittaa 3D-teknologian olevan lupaava väline, jonka käyttöä kannattaa ehdottomasti harkita yhtenä mahdollisuutena monista eri teknologioista.

– Kuitenkaan teknologiaa ei tule hankkia vain teknologian itsensä ja laitteiden takia, vaan aina on pohdittava niiden pedagogisia seuraamuksia sekä luoda käytölle selkeä pedagoginen suunnitelma, Alhonkoski huomauttaa.

Alhonkoski tuo myös esille, että väitöskirjatutkimus käsittelee ammatillista koulutusta, johon kokonaisuutena on kohdistunut erittäin vähän tieteellistä tutkimusta.

– Lähihoitajakoulutus ansaitsee suuren yleisön kiinnostuksen myös tutkijoiden silmissä.

Alhonkoski esittää väitöskirjansa Three-dimensional technology in healthcare education – Experiences in practical nursing education julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26. syyskuuta kello 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu2-sali, Assistentinkatu 5).

Vastaväittäjänä on professori Marco Tomietto (Northumbrian yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta) ja kustoksena professori emerita Leena Salminen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)