– Sarjakuvaskene on melko pieni, mutta sarjakuvista kiinnostuneet ihmiset ovat hyvin omistautuneita. He ovat todella asiantuntevia, arvioi Steve Stivaktis.

Vaikka lause voisi kuvata Suomen sarjakuvakenttää, arvion kohteena ei ole Suomen skene vaan Stivaktisin kotimaa Kreikan sarjakuvapiirit.

Stivaktis vieraili syyskuun lopussa Helsingin sarjakuvafestivaaleilla ja piipahti sen jälkeen Turussa.

Turkuun päätyminen ei ole sattumaa, sillä vastikään turkulainen Zum Teufel kustansi Stivaktisin sarjakuvaromaanin Gérard eli tartu miekkaasi, joka kertoo transnuoren kasvutarinan.

– Ensimmäistä kertaa sarjakuvani käännetään kielelle, jota en osaa lukea. Se on mahtavaa, että Gérard käännetään suomeksi. Näen monia yhtäläisyyksiä Suomen ja Kreikan välillä, Ateenassa kasvanut ja asuva Stivaktis sanoo.

Stivaktisin tie sarjakuvan tekijäksi on suhteellisen tavallinen. Lapsuudessaan hän löysi Asterixin ja muut keskieurooppalaisen sarjakuvan klassikot. Hieman myöhemmin kuvaan tuliAku Ankka, erityisesti Don Rosan piirtämät tarinat, ja myös tummasävyisemmät amerikkalaiset sarjakuvat.

Sarjakuvien tekeminen oli Stivaktisille hyvin luonteva tapa itseilmaisuun.

– Se yhdistää kaksi intohimoani, eli tarinoiden keksimisen ja kuvien piirtämisen. Siinä mielessä sarjakuvien tekeminen oli itselleni ehkä väistämätöntä.

Gérardissa on elementtejä Stivaktisin omista kokemuksista, mutta omaelämäkerralliseksi hän ei sarjakuvaansa määrittelisi.

– Gérard perustuu todellisiin tunteisiin, mutta ei todellisiin tapahtumiin. Tarinan keskiössä on transnuori, jolla on omat vaikeutensa, mutta tarina käsittelee universaaleja teini-ikään liittyviä ongelmia. Toivon, että transnuoret saavat sarjakuvastani tukea elämäänsä, mutta uskon myös, että pystyin tarinassa käsittelemään universaaleja teemoja oman paikkansa löytämisestä ja identiteetin etsimisestä, Stivaktis sanoo.

– En myöskään halunnut tehdä tarinaa, jossa vain surkuteltaisiin, että ollaan trans. Totta kai identiteetin muodostumiseen transmiehenä liittyy vaikeuksia, mutta niin liittyy teini-ikään ihan kaikilla, hän jatkaa.

Palataan vielä Kreikan sarjakuvakenttään. Stivaktis on tehnyt työkseen sarjakuvia ja kuvituksia noin 12 vuoden ajan. Sinä aikana asiat ovat menneet parempaan suuntaan.

– Perinteisesti kreikkalainen sarjakuvakenttä on ollut miesvaltainen, mutta viimeisen noin 15 vuoden aikana on tapahtunut muutos. Tällä hetkellä kreikkalainen sarjakuva on moniäänisempää. Minusta tuntuu myös, että yleisö myös haluaa aiempaa monipuolisempaa sarjakuvaa.

Entä millaisena Stivaktis näkee suomalaisen sarjakuvan?

– Suomalaisen sarjakuvan laatu ja monipuolisuus on todella mahtavaa. Suomessa on monenlaisia omaperäisiä tyylejä ja todella monipuolisia tarinoita, Stivaktis kehuu.

Ilkka Lappi