Kuolleisuus laski lähes kaikissa kuolemansyyryhmissä – myös huumekuolemissa merkittävää laskua
Kuolleisuus väheni kaikissa suurimmissa kuolemansyyryhmissä viime vuonna. Suomen yleisimpään kuolemansyyryhmään, verenkiertoelinten sairauksiin, kuolleita oli viime vuonna 18 400. Tämä on lähes tuhat henkeä vähemmän kuin vuonna 2023. Sairausryhmä oli perussyynä lähes joka kolmannessa kuolemassa. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.
– Pitkään jatkunut laskeva trendi verenkiertoelinten sairauksien aiheuttamassa kuolleisuudessa jatkui myös viime vuonna. Ikävakioitu kuolleisuus pieneni yli seitsemän prosenttia edeltävästä vuodesta. Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin oli nyt lähes kymmenen prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa, Tilastokeskuksen yliaktuaari Airi Pajunen sanoo tiedotteessa.
Myös kasvainkuolleisuus laski vuonna 2024. Kasvaimet aiheuttivat viime vuonna noin 13 700 kuolemaa – toiseksi eniten kaikista kuolinsyyryhmistä. Ikävakioitu kuolleisuus kasvaimiin pieneni sekä miehillä että naisilla yli kolme prosenttia edellisvuodesta.
Kasvaimet olivat kuitenkin työikäisten yleisin kuolinsyyryhmä.
– Kasvaimiin kuolleet ovat keskimäärin nuorempia kuin verenkiertoelinten tauteihin kuolleet, Pajunen sanoo.
Eniten kasvainkuolemia aiheuttivat keuhkosyöpä ja haimasyöpä. Miehillä yleisimmät kuolemaan johtaneet syöpätyypit olivat keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä ja naisilla puolestaan rintasyöpä ja keuhkosyöpä.
Kolmanneksi eniten kuolemia aiheutui muistisairauksista. Viime vuonna dementia ja Alzheimerin tauti aiheuttivat joka viidennen kuoleman.
– Kuolleisuus muistisairauksiin pieneni edellisvuodesta liki viisi prosenttia. Ikävakioitu kuolleisuus muistisairauksiin oli kuitenkin noin 3,5 prosenttia suurempaa kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019, Pajunen kertoo.
Myös tapaturmakuolleisuudessa nähtiin myönteistä kehitystä viime vuonna. Väestömäärään suhteutettu tapaturmakuolleisuus väheni lähes kuusi prosenttia edellisestä vuodesta. Yleisimpiä tapaturmakuolemien syitä olivat yhä kaatumiset ja putoamiset sekä myrkytykset.
– Erityisesti myrkytyksistä aiheutuvat kuolemat vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Lasku selittyy etenkin tapaturmaisten huumausainemyrkytysten vähentymisellä. Niitä oli nyt 51 vähemmän kuin vuonna 2023, aktuaari Kati Taskinen toteaa.
Suotuisasta kehityksestä huolimatta selvästi yli puolet kaikista huumausainekuolemista oli tapaturmaisia myrkytyksiä. Huumeisiin kuolleita oli viime vuonna yhteensä 247.
– Erityisesti nuorten huumekuolemat vähenivät. Alle 25-vuotiaita huumeisiin kuolleita oli 40 eli alle puolet viime vuoden määrästä, Taskinen sanoo.
Huumeisiin kuolleiden mediaani-ikä nousi edellisvuoden 35 vuodesta 38 vuoteen. Eniten kuolleita oli ikäryhmässä 40–44-vuotiaat.
– Huumausaineisiin kuolee erityisesti miehiä – samaan tapaan kuin alkoholiinkin. Viime vuonna miesten osuus huumekuolemissa oli 80 prosenttia ja alkoholiperäisissä kuolemissa 74 prosenttia, Taskinen kertoo.
Viime vuonna alkoholin aiheuttamia kuolemia oli noin 1 600, yli 130 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
– Ikävakioitu alkoholikuolleisuus pieneni sekä naisilla että miehillä noin seitsemän prosenttia vuodesta 2023. Vuoteen 2019 verrattuna ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen on vähentynyt miehillä yli 11 prosenttia. Naisilla laskua on ollut vähemmän, vajaat neljä prosenttia, Taskinen kertoo.
Koronavirustauti aiheutti vajaat 700 kuolemaa viime vuonna. Tämä oli alle kolmasosa edeltävän vuoden määrästä. Koronaan kuolleiden mediaani-ikä oli 85 vuotta eli sama kuin vuonna 2023.
Kuolleisuus jo pienempää kuin ennen koronapandemiaa
Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus laski kaikkiaan Suomessa viime vuonna 7,1 prosenttia verrattuna vuoteen 2023.
– Kuolleisuus oli nyt noin 2,5 prosenttia pienempää kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019, Pajunen toteaa.
Myös työikäisten eli 15–64-vuotiaiden kuolleisuus aleni sekä miehillä että naisilla.
– Työikäisten ikävakioitu kuolleisuus on pienentynyt yli kolmanneksella viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Kuolleisuus on ollut 2000-luvulla laskusuunnassa erityisesti työikäisillä miehillä, mutta myös naisten kuolleisuus on vähentynyt, Pajunen sanoo.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)




















