Komission syksyn talousennuste osoittaa, että kasvu on ollut odotettua vahvempaa vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Tämä kehitys johtui alun perin viennin voimakkaasta kasvusta tullien korotuksia ennakoiden. EU:n talous jatkoi kuitenkin kasvuaan myös kolmannella neljänneksellä. Taloudellisen toimeliaisuuden odotetaan jatkavan maltillista kasvuaan ennustejaksolla, vaikka toimintaympäristö unionin ulkopuolella on haastava.

Tämän vuoden syksyn talousennusteen mukaan reaalinen BKT kasvaa EU:ssa vuosina 2025 ja 2026 1,4 prosenttia ja vuonna 2027 1,5 prosenttia. Euroalueen BKT:n ennustetaan kasvavan vastaavasti 1,3 prosenttia (2025), 1,2 prosenttia (2026) ja 1,4 prosenttia (2027). Suomessa taas BKT:n ennustetaan kasvavan 0,1 prosenttia vuonna 2025. Vuonna 2026 kasvun ennakoidaan kiihtyvän 0,9 prosenttiin ja edelleen 1,2 prosenttiin vuonna 2027.

Euroalueen inflaation ennustetaan hidastuvan tänä vuonna edelleen 2,1 prosenttiin ja pysyvän kahden prosentin tuntumassa ennustejakson ajan. EU:ssa inflaation ennakoidaan pysyttelevän hieman korkeammalla tasolla ja hidastuvan 2,2 prosenttiin vuonna 2027.

Tuoreimmat liiketoimintaindikaattorit ja kyselytutkimuksista saadut tiedot viittaavat siihen, että kasvuvire jatkuu myönteisenä tulevilla vuosineljänneksillä. Maailmantilanne jatkuu haastavana, mutta työmarkkinoiden sopeutumiskyvyn, ostovoiman paranemisen ja suotuisten rahoitusolojen ennustetaan tukevan maltillista talouskasvua.

EU:n erittäin avoin talous on edelleen altis kaupan rajoituksille. Yhdysvaltojen kauppasopimukset sen kauppakumppaneiden, myös EU:n, kanssa ovat kuitenkin lieventäneet joitakin kevään talousennustetta varjostaneita epävarmuustekijöitä.

Maailman mittakaavassa kaupan esteitä on enemmän kuin koskaan, ja EU:n Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin keskimääräiset tullit ovat nyt korkeammat kuin kevään 2025 talousennusteessa oletettiin. EU:hun kohdistuvat vientitullit ovat kuitenkin alhaisemmat kuin useisiin muihin merkittäviin maailmanlaajuisiin toimijoihin sovellettavat tullit.

Inflaation odotetaan laskevan vuoden 2024 tasosta, joka oli 2,4 prosenttia, ja saavuttavan EKP:n asettaman 2 prosentin tavoitteen vuonna 2027. Suomessa vuoden 2025 inflaation ennustetaan olevan 1,9 prosenttia, ja hidastuvan 1,6 prosenttiin vuonna 2026. Vuonna 2027 sen ennustetaan kiihtyvän 2,0 prosenttiin.

Vuonna 2022 alkanut työllisyyden kasvun asteittainen hidastuminen jatkui vuoden 2025 alkupuoliskolla. Alkuvuoden aikana EU:n talous loi kuitenkin 380 000 uutta työpaikkaa. Vuosina 2025 ja 2026 työllisyyden odotetaan kasvavan maltillista tahtia eli 0,5 prosenttia. Vuonna 2027 kasvun ennustetaan hidastuvan 0,4 prosenttiin. Työttömyysasteen odotetaan jatkavan laskuaan 5,9 prosentista (2025 ja 2026) 5,8 prosenttiin (2027). Suomessa työttömyysasteen odotetaan kasvavan 9,5 prosenttiin vuonna 2025 ja laskevan siitä 9,3 prosenttiin vuonna 2026 ja edelleen 9,0 prosenttiin vuonna 2027.

EU:n julkisen talouden alijäämän odotetaan kasvavan vuoden 2024 3,1 prosentista 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2027 mennessä. Tämä johtuu osittain siitä, että puolustusmenojen osuutta BKT:sta kasvatetaan 1,5 prosentista (2024) 2 prosenttiin (2027) julkisen talouden tehtäväluokituksen (COFOG) mukaisesti laskettuna. Julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan kasvavan vuoteen 2027 mennessä 85 prosenttiin, kun se vuonna 2024 oli 84,5 prosenttia. Suomen alijäämäksi vuodelle 2025 ennustetaan 4,5 prosenttia.

Vuonna 2026 alijäämän odotetaan laskevan 4,0 prosenttiin ja vuonna 2027 edelleen 3,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velkasuhde Suomessa jatkaa kasvuaan 88,1 prosenttiin vuonna 2025, 90,9 prosenttiin vuonna 2026 ja edelleen 92,3 prosenttiin vuonna 2027.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)