2000-luvun konkurssiennätys rikkoutui jälleen. Synkkä ennätys meni rikki viime viikon perjantaina 28. marraskuuta. Marraskuun loppuun mennessä konkurssiin asetettiin 3 019 yritystä.

Tämän vuoden konkurssien seurauksena 12 386 henkilöä on menettänyt työpaikkansa tai elinkeinonsa.

Kuluvan vuoden konkurssiin asetettujen yritysten määrä on ylittänyt viime vuoden luvun, 3 006, joka oli tähän asti 2000-luvun ennätys.

Suurin osa konkurssiin ajautuneista yrityksistä, noin 2 900, työllisti 0–4 henkilöä. Kahdeksan tänä vuonna konkurssiin mennyttä yritystä työllisti yli sata työntekijää.

Konkurssien määrä on kasvanut tai pysynyt samalla tasolla viime vuoteen verrattuna kaikissa maakunnissa paitsi Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa. Keski-Pohjanmaalla konkurssien määrä on laskenut tänä vuonna peräti 34 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Eniten konkurssiin asetettujen yritysten määrä kasvoi Ahvenanmaalla, jossa kasvua tuli viime vuoteen verrattuna 83 prosenttia.

– Black Friday sai tänä vuonna uuden merkityksen. Ikävä fakta on, että toiveet Suomen talouden nousuun lähdöstä eivät näy yrittäjien kukkarossa. Jo viime vuonna tehtiin synkkää taloushistoriaa konkurssien osalta, ja toivottua käännettä ei valitettavasti nähty tänäkään vuonna. Yksityisen kuluttamisen alho näkyy edelleen monilla toimialoilla ja ajaa yrityksiä konkurssiin, mainitsee Asiakastiedon yritys- ja konkurssidataan perehtynyt tuoteomistaja Jaakko Nors tiedotteessa.

Eniten konkurssiin on hakeutunut tänä vuonna rakennusalan (629), tukku- ja vähittäiskaupan (453) ja majoitus- ja ravitsemusalan (308) yrityksiä.

– Ylivoimaisesti suurin osa konkurssiin hakeutuneista yrityksistä, noin 2 900, on tänäkin vuonna alle neljän työntekijän yrityksiä. Positiivista on, että 5–49 työntekijää työllistävissä yrityksissä on nähty tänä vuonna viime vuotta vähemmän konkursseja. Samaan aikaan on huomionarvoista, että 50–99 henkilöä työllistävissä yrityksissä konkurssien määrä on kasvanut viime vuodesta yli 85 prosenttia, huomauttaa Nors.

Kahdeksan tänä vuonna konkurssiin mennyttä yritystä työllisti sata työntekijää tai enemmän. Nämä yritykset olivat RTV-Yhtymä Oy, Sikla Oy, Palkkaa Minut Suomi Oy, KVL-Tekniikka Oy, Everest Team Oy, Life Finland Oy, Manna & Co Oy ja Hyvän Hoidon Palvelut Oy.

Konkurssien määrä on kasvanut tai pysynyt samalla tasolla viime vuoteen verrattuna kaikissa maakunnissa paitsi Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa. Keski-Pohjanmaalla konkurssiin asetettujen yritysten määrä on vähentynyt viime vuodesta peräti 34 prosenttia. Pohjois-Karjalassa konkurssiin on asetettu kuusi prosenttia vähemmän yrityksiä kuin viime vuonna, ja Varsinais-Suomessa viisi prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla konkurssiin on mennyt tänä vuonna yksi yritys vähemmän kuin viime vuonna, ja Pohjois-Savossa konkurssien määrä on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuonna.

Eniten konkurssien määrä on kasvanut tänä vuonna Ahvenanmaalla, jossa konkurssiin asetettujen yritysten määrä on kasvanut peräti 83 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Ahvenanmaalla konkurssien määrä on kuitenkin kohtuullisen pieni: tänä vuonna konkurssiin on asetettu vain hieman yli 20 ahvenanmaalaista yritystä. Manner-Suomen maakunnista konkurssien määrä on kasvanut eniten Etelä-Savossa, jossa konkurssiin asetettujen yritysten määrä on kasvanut 66 prosenttia viime vuodesta.

– Konkurssit eivät kerro vain yritystalouden tilata, vaan myös ostovoiman katoamisesta ja kokonaisten perheiden kiristyneestä taloudellisesti tilanteesta. Jo tähän mennessä konkurssien seurauksena lähes 12 400 ihmistä on menettänyt elinkeinonsa ja työpaikkansa. Kun tarkastellaan kotitalouksia, konkurssien vaikutus moninkertaistuu. Välillisesti yli 24 000 suomalaista on konkurssien vaikutuspiirissä. Tämä on pienen suomalaiskaupungin verran ihmisiä, vertaa Nors.

– Jos asuntokauppa alkaisi piristyä, se voisi vetää koko taloutta nousuun. Tämä kuitenkin edellyttää, että kuluttajien luottamus omaan talouteen palautuu ja ostovoima lähtee konkreettisesti kasvuun. Ostovoiman kasvua vauhdittaisivat esimerkiksi tuloveron alennukset, huomauttaa Nors.

Suomessa kotitalouden keskikoko on 1,97 henkilöä (Tilastokeskus). Tämä tarkoittaa, että jokainen konkurssin vuoksi työnsä menettänyt vaikuttaa keskimäärin lähes kahteen ihmiseen – itseensä ja samassa taloudessa eläviin.

Asiakastiedon ja Tilastokeskuksen konkurssitilastot lasketaan eri tavalla. Asiakastieto tilastoi konkurssiin ajautuneiden ja konkurssiin hakeutuneiden uniikkien yritysten määrää. Tilastokeskus raportoi konkurssihakemukset yrityksittäin. Yhdellä yrityksellä voi näin olla useita konkurssihakemuksia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)