Moni tunnistaa kuvanveistäjä Jussi Mäntysen (1888–1978) suuren Hirvi-veistoksen (1969) Kupittaanpuistossa. Kuvanveistäjän muu tuotanto jää helposti tunnettuudessa julkisen taiteen varjoon. Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluu kuitenkin Mäntyseltä seitsemän ulkoveistoksen lisäksi 118 muuta teosta.

Vastasyntynyt hirvenvasa (1930) on sulavalinjainen, kullatusta vaahterasta muotoiltu veistos. Teos esittää pientä vasaa, uuden elämän alkua. Mäntynen toi useissa yhteyksissä esille hirven tärkeyden hänelle niin luontokokemuksissa kuin taiteen aiheena. Kultaus kertoo hirvieläimen syvästä merkityksestä taiteilijalle.

Vasassa on siroa sulokkuutta, mikä ilmenee Mäntysen muissakin hirviaiheissa. Kuvanveistäjällä oli taito esittää eläimiä tavalla, joka herätti aikalaisissa voimakkaita, yleviä tunteita. Tietokirjailija Toivo Kaila kuvaili veistosta Hirvihieho Mäntysen taidetta käsittelevässä kirjassaan 1928: ”Miten paljon tuossa nuoressa hiehossa onkaan neitseellistä puhtautta ja itsetiedotonta suloa, siroista kavioista kaulaan saakka!”

Mäntynen toimi pitkään Helsingin yliopiston eläinmuseon konservaattorina. Päätoiminen taiteilija hänestä tuli vasta yli 40-vuotiaana. Pitkän konservointiuran kerryttämä osaaminen oli Mäntysen kuvanveistotuotannon peruspilari. Hänen tapaansa kuvata eläimiä kuului voimakas tyylittely ja muun muassa muinaisegyptiläisen taiteen ja uusklassismin vaikutteet. Tärkeää oli silti kullekin eläinlajille tyypillisen tunneilmaisun tavoittaminen.

Ringa Takanen