Kevään ensimmäisessä yhteishaussa korkeakoulupaikkaa tavoitteli noin 23 700 hakijaa, mikä on 27 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Haettavana olivat syksyllä alkavat vieraskieliset koulutukset, Taideyliopiston koulutusohjelmat sekä Tampereen yliopiston teatteritaiteen koulutus.

Kevään ensimmäinen yhteishaku korkeakouluihin päättyi keskiviikkona 21. tammikuuta. Haettavana oli noin 9 000 aloituspaikkaa 440 hakukohteesta, joista suunnilleen puolet oli ammattikorkeakoulujen ja puolet yliopistojen koulutuksia.

Yhteishakuun osallistui yhteensä noin 23 700 hakijaa, mikä on vajaa 9 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Hakijoista hieman yli puolet oli muita kuin EU- ja ETA-alueen tai Sveitsin kansalaisia, joita kiinnostivat erityisesti korkeakoulujen vieraskieliset koulutukset. Taideyliopiston koulutuksiin pyrki yli 3 500 hakijaa ja Tampereen yliopiston teatteritaiteen koulutukseen hieman alle tuhat hakijaa. Suurimmat kansalaisuusryhmät olivat Suomen (39 % hakijoista), Pakistanin (10 %), Bangladeshin (8 %), Nigerian (6 %) ja Intian (5 %) kansalaiset. Kaikkiaan hakijoissa oli 147 kansalaisuuden edustajia.

Hakijoiden kokonaismäärän pudotus selittyy pitkälti sillä, että EU- ja ETA-alueen tai Sveitsin ulkopuolelta oli nyt selvästi vähemmän hakijoita: viime vuonna heitä oli yli 20 000. Eniten pudotusta oli nigerialaisten, bangladeshilaisten ja nepalilaisten määrässä. Suomalaisten hakijoiden lukumäärä pysyi suunnilleen samana, mutta heidän suhteellinen osuutensa kasvoi (2025: 25 %).

EU- ja ETA-alueen tai Sveitsin ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat suomalaisissa korkeakouluissa lukukausimaksuja. Viime vuodesta alkaen he ovat maksaneet myös sata euron hakemusmaksun, mikä silloin johti hakijamäärän puolittumiseen vuoden 2024 luvuista. Sama syy on varmasti osaltaan vaikuttanut nytkin.

Hakijamäärä sisältää 21. tammikuuta mennessä hakemuksensa jättäneet. Luku tulee tästä vielä pienenemään, sillä hakemuksen voi jättää ennen hakemusmaksun maksamista ja joukossa on nyt hakijoita, jotka saattavat lopulta jättää maksun maksamatta. Viime kevään vastaavassa haussa tällä perusteella karsiutui noin 6 000 hakijaa. Lopullinen hakijamäärä on selvillä helmikuussa, kun kaikki hakemukset on käsitelty.

Määrällisesti eniten hakijoita oli edellisvuosien tapaan kauppa-, hallinto- ja oikeustieteiden sekä tietojenkäsittely- ja tietoliikennealojen koulutuksiin.

Korkeakouluissa kovin kilpailu aloituspaikoista käydään taide- ja kulttuurialoilla (9,2 hakijaa/aloituspaikka), yhteiskunnallisilla aloilla (8,7) ja kasvatusaloilla (4,9).

Vähiten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin on tekniikan aloilla (2,6 hakijaa/aloituspaikka) ja tietojenkäsittely- ja tietoliikennealoilla (2,8).

Tällä hetkellä korkeakoulut tarkistavat hakemuksia ja järjestävät valintakokeita. Kevään ensimmäisen yhteishaun valintojen tuloksia julkaistaan helmikuun alusta alkaen. Kaikki tulokset julkaistaan viimeistään 27.5. Kevään ensimmäisessä yhteishaussa hakija voi tulla hyväksytyksi niin moneen koulutukseen kuin valintamenestys riittää, mutta voi ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta.

Suomalaiset hakijat voivat seurata opiskelijavalintansa tilannetta Opetushallituksen ylläpitämässä Oma Opintopolku -palvelussa. Kaikki opiskelijaksi hyväksytyt saavat automaattisesti tiedon valinnasta sähköpostilla.

Korkeakoulut voivat lisäksi järjestää omia erillishakujaan kevään ensimmäisen yhteishaun ulkopuolella. Lisätietoja saa Opetushallituksen Opintopolku-palvelusta ja korkeakoulujen omilta sivuilta.

Kevään toinen yhteishaku järjestetään 10.–24. maaliskuuta. Tällöin haetaan korkeakoulujen syksyllä alkavaan suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen.

Opetushallitus vastaa korkeakoulujen yhteishakujen valtakunnallisesta toteutuksesta sekä koulutukseen hakeutumiseen ja valintaan liittyvän valtakunnallisen tiedotuksen järjestämisestä. Kaikkiin koulutuksiin haetaan Opetushallituksen ylläpitämässä Opintopolku-palvelussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)