Kansalaiset suhtautuvat kielteisesti poliitikkojen toimintaan, joka rikkoo vakiintuneita asianmukaisen käyttäytymisen normeja. Monet ovat kuitenkin valmiita hyväksymään korruption, mikäli he jakavat päättäjien poliittiset näkemykset. Malli on samankaltainen kaikissa tutkituissa kymmenessä maassa, Suomi mukaan lukien, riippumatta siitä, kuinka paljon korruptiota maassa esiintyy, kertoo uusi tutkimus.

Tulokset osoittavat, että korruptoituneita poliitikkoja ei mielellään äänestetä, ja heidät koetaan myös vähemmän kansaa edustaviksi ja pidettäviksi. Tutkimukseen osallistuneet suhtautuivat myös valehtelusta kiinni jääneisiin poliitikkoihin kielteisesti, vaikkakin lievemmin kuin korruptiosta kiinni jääneisiin. Sekä nepotismilla (sukulaisten suosimisella) että lahjusten vastaanottamisella on selkeitä kielteisiä vaikutuksia siihen, miten kansalaiset arvioivat poliittisia päättäjiä, tutkimus kertoo.

– Tämä osoittaa, että kansalaiset yleisesti ottaen haluavat lainkuuliaisia poliitikkoja, jotka toimivat sosiaalisten normien mukaisesti. On huomionarvoista, että samaa käytäntöä esiintyy kaikissa tutkituissa maissa, vaikka usein oletetaan, että korruptoituneempien maiden kansalaiset eivät ole yhtä taipuvaisia suhtautumaan kielteisesti korruptoituneisiin poliitikkoihin, kertoo Åbo Akademin valtio-opin vanhempi yliopistonlehtori Henrik Serup Christensen tiedotteessa.

Tulokset viittaavat siihen, että monet kuitenkin katsovat korruptoitunutta toimintaa läpi sormien silloin, kun kyseessä on poliitikko, joka jakaa heidän ideologiset näkemyksensä. Vaikuttaa siis siltä, että kansalaiset asettavat ideologisen samankaltaisuuden etusijalle sen sijaan, että he rankaisisivat normien vastaisesta käytöksestä.

– Tämä tarkoittaa sitä, että kansalaiset ovat valmiita sivuuttamaan tai jopa hyväksymään korruptoituneen toiminnan niiltä poliitikoilta, joita he muutenkin haluaisivat äänestää. Mahdollinen uhka demokratian laadulle syntyy, kun tällaiset ideologiset harkinnat painavat enemmän kuin perusodotus oikein toimimisesta.

Tulokset ovat samankaltaisia kaikissa kymmenessä maassa, vaikka siinä, kuinka voimakkaasti tutkimukseen osallistuneet ilmaisevat epäsuosiotaan korruptoituneita poliitikkoja kohtaan on pieniä eroja. Suomen tulokset ovat pitkälti linjassa muiden maiden tulosten kanssa.

Tutkimustulokset perustuvat kokeelliseen kyselyyn, joka oli osa kymmenessä eurooppalaisessa demokratiassa toteutettua kyselytutkimusta. Maat olivat Itävalta, Tšekki, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Italia, Puola ja Espanja, joissa kussakin oli 1 300 vastaajaa. Tutkimuksessa vastaajat arvioivat hypoteettisten poliitikkojen profiileja sukupuolen, etnisyyden, ideologian ja poliittisten näkemysten perusteella. Menetelmän avulla voidaan arvioida, miten ihmiset suhtautuvat esimerkiksi korruptioon ilman, että heidän mielipidettään kysytään suoraan. Näin saadut tulokset ovat validimpia.

Tutkimus toteutettiin osana Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettua ActEU – Activating European Citizens’ Trust in Times of Crises and Polarisation -hanketta, jossa tutkittiin vuosina 2023–26, miten yhteiskunnallinen polarisoituminen haastaa luottamusta politiikkaan ja legitimiteettiä demokraattisissa poliittisissa järjestelmissä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä professori Laura Moralesin (CSIC) kanssa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)