Mahdollisuus käyttää palveluseteliä ja siitä saatava hyöty vaihtelevat Suomessa merkittävästi asuinpaikan mukaan. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) selvitys osoittaa, että hyvinvointialueiden palveluseteleiden erilaiset käytännöt vaikuttavat palvelujen saatavuuteen, kustannuksiin ja asiakkaiden yhdenvertaisuuteen.

Palveluseteleistä on vain vähän tuoretta tutkimustietoa. KKV on selvittänyt, miten palvelusetelit toimivat sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä millaisia mahdollisuuksia ja ongelmia palveluseteleihin liittyy. KKV:n selvitys tarkastelee erityisesti omaishoidon ja suun terveydenhuollon palveluita. Selvitystä varten hyvinvointialueilta kysyttiin palveluseteleiden käytöstä ja näkemyksiä palvelusetelien yhtenäistämisestä.

Asiakas voi hankkia palvelusetelillä sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka hyvinvointialueen kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto hyvinvointialueen tuottamalle palvelulle.

Palvelusetelit eivät ole uusi ratkaisu, mutta niiden merkitys on kasvanut. Palveluseteleiden käyttö aloitettiin kokeiluna yli 20 vuotta sitten. Vuodesta 2009 palvelusetelilaki teki palveluseteleistä yleisen kuntien järjestämistavan. Nykyisin palvelusetelit ovat vakiintunut tapa järjestää esimerkiksi kotihoitoa, asumispalveluja, suun terveydenhuoltoa, kuntoutusta ja omaishoidon vapaita.

Palvelusetelitoiminta on erilaista riippuen hyvinvointialueesta. Hyvinvointialueet, joita on yhteensä 21, ja Helsingin kaupunki voivat päättää itsenäisesti, mitä palveluseteleitä tarjoavat, minkä arvoisia palvelusetelit ovat ja minkälaisilla ehdoilla niitä asiakkaille tarjotaan.

Erot voivat näkyä esimerkiksi siinä, minkä suuruisen korvauksen asiakas saa, kuinka pitkään palveluseteli on voimassa ja minkälaisia palveluja sillä voi hankkia. Palveluntuottajien näkökulmasta palveluseteleiden kirjavat käytännöt voivat pahimmillaan olla esteenä palvelun tarjoamiselle.

– Keskeistä ei ole se, ovatko palvelusetelit hyviä tai huonoja, vaan se, milloin ja miten niitä käytetään. Parhaimmillaan palvelusetelit parantavat palvelujen saatavuutta ruuhkatilanteissa, täydentävät alueen omaa palvelutuotantoa joustavasti ja tuovat lisäkapasiteettia ilman raskaita investointeja, sanoo tutkimusohjaaja Jan Jääskeläinen KKV:stä tiedotteessa.

KKV:n selvityksen mukaan kaikki kansalaiset eivät välttämättä ole yhdenvertaisessa asemassa palveluseteleiden käyttäjinä. Yhdellä hyvinvointialueella asiakkaat voivat päästä nopeasti haluamallensa lääkärille pienellä omavastuulla, kun taas toisella ainoa vaihtoehto on jonottaa hyvinvointialueen omalle terveysasemalle.

– Monituottajamallin vahvistuminen eli se, että palveluja tuottavat hyvinvointialueen lisäksi yksityiset tahot ja järjestöt, kertoo kilpailusta julkisten palveluiden markkinoilla. Samalla on vaarana, että asiakkaiden eriarvoisuus kasvaa, kun eri alueilla palvelusetelin arvo kattaa eri määrän asiakkaan maksettavaksi tulevia kustannuksia, sanoo johtava asiantuntija Helena Tuorila KKV:stä.

Osittain yhtenäiset käytännöt hyvinvointialueiden palveluseteissä voisivat parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja helpottaa sekä asiakkaiden, hyvinvointialueiden että palveluntuottajien toimintaa. Esimerkiksi yhtenäiset sääntökirjat ja palveluseteliportaalit lisäisivät järjestelmän selkeyttä ja tukisivat palvelujen saavutettavuutta.

KKV:n selvitystä voidaan hyödyntää sekä valtakunnallisessa päätöksenteossa että hyvinvointialueiden palvelusetelien käytännön kehittämistyössä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)