Yli 300 000 euron suurvahinkoja sattui viime vuonna selvästi odotettua vähemmän. Pudotusta on neljänneksen verrattuna vuoteen 2024, jolloin poikkeuksellisen kylmä talvi kasvatti palo- ja vuotovahingot ennätyslukemiin.

Pohjola Vakuutuksen vahinkodatan mukaan omaisuuden ja toiminnan suurvahinkojen määrä laski 24 prosenttia viime vuonna verrattuna vuoteen 2024. Laskun taustalla on vuoden 2024 poikkeuksellinen talvi, joka lisäsi merkittävästi niin palo- kuin vuotovahinkojen määrää.

– Vuosi 2024 oli aivan poikkeuksellinen, ja suurvahingot kohtasivat huomattavasti suurempaa määrää kotitalouksia ja yrityksiä kuin tavallisesti. Vahinkojen määrä laski odotetusti viime vuonna kohti normaalia tasoa, Pohjola Vakuutuksen omaisuuden ja toiminnan korvauspalveluiden johtaja Markus Uimonen kertoo tiedotteessa.

Henkilöasiakkaiden suurvahinkojen määrät laskivat 29 prosenttia, eli liki kolmanneksen. Henkilöasiakkailla suurvahingot ovat tavallisesti vahinkoja, joissa menetetään oma koti.

– On erittäin positiivista, että näitä kaikkein vakavimpia vahinkoja sattui viime vuonna selvästi vähemmän. Ne aiheuttavat usein vakavuudessaan suurta inhimillistä ja taloudellista haittaa, kuvailee Uimonen.

Suurvahingoissa taustalla on usein tulipalo. Tulipalot johtuvat useimmiten pakkaskauden aikaisesta lämmityksestä – liian nopeasti lämmitetyistä tulisijoista, kipinöistä ja ylikuormittuneista sähköjärjestelmistä – sekä putkien omatoimisesta sulattamisesta.

– Huolellisuus on äärimmäisen tärkeää lämmittämisen yhteydessä ja ammattilainen kannattaa pyytää apuun matalalla kynnyksellä esimerkiksi nuohouksen tai putkien sulattamisen kanssa. Lisäksi näemme, että sähköpalot ja erityisesti latauslaitteiden rikkoutumiset ovat kasvava riski, nostaa Uimonen esille.

Yritysten omaisuuden ja toiminnan suurvahinkojen määrä laski viime vuonna 21 prosenttia ja korvausmeno 53 prosenttia vuodesta 2024.

– Laskut määrissä vaikuttavat dramaattiselta, mutta vuonna 2024 suurvahinkoja oli selvästi keskimääräistä enemmän. Sään ääriolosuhteet selittävät osan kehityksestä, mutta myös useat säästä riippumattomat riskit realisoituivat yrityksissä juuri tuon vuoden aikana, Uimonen kertoo.

Yritysten suurvahinkojen taustalla on myöskin tavallisimmin palovahingot. Yrityksillä palovahinkoja aiheuttavat rakennusten sähköjärjestelmien vikaantuminen, tulityöt, tuhopoltto, vikaantunut sähkölaite tai huolimaton tulenkäsittely.

– Sähköjärjestelmät ja sähkölaitteet korostuvat selvästi yritysten suurvahingoissa. Niiden huollosta ja sähkötöiden asianmukaisesta toteutuksesta ei kannata säästää, sillä puutteet voivat aiheuttaa merkittäviä riskejä, nostaa Uimonen esille.

Kuluvasta vuodesta odotetaan vahinkokehitykseltään viime vuotta vastaavaa.

– Tämä vuosi on alkanut odotettua rauhallisemmin suurvahinkojen osalta alkuvuoden kovista pakkasista huolimatta. Ilmastonmuutos tulee lisäämään jatkossa sekä leutoja jaksoja että rajumpia ääri-ilmiöitä, mikä tekee vahinkokehityksestä aiempaa vaikeammin ennustettavaa, korostaa Uimonen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)