Asumiskustannukset ovat pysyneet melko ennallaan viime vuoteen verrattuna, käy ilmi Omakotiliiton selvityksestä. Liitto selvitti kymmenettä kertaa sadan kunnan kunta- ja aluekohtaisia maksuja kiinteistöveron sekä sähkö-, vesi- ja jätemaksujen osalta.

Omakotitalossa asuva maksaa kunta- ja aluekohtaisia maksuja tänä vuonna keskimäärin 5 927 euroa vuodessa. Viime vuoteen verrattuna kulut ovat pysyneet melko samanlaisina, nousua on tullut keskimäärin 81 euroa vuodessa.

Tänä vuonna omakotitalossa asuva maksaa kalleimpia maksuja Savonlinnassa, jossa kuntakohtaisiin maksuihin menee 6 755 euroa vuodessa. Savonlinnassa kustannukset nousivat 298 euroa edellisestä vuodesta.

Halvimmalla omakotitaloasuja selviää Kittilässä, jossa asuva maksaa 5 140 euroa kuntakohtaisia maksuja vuodessa. Kittilässä kustannukset nousivat 27 euroa. Ero kahden ääripään välillä on siis 1 615 euroa.

Sähkön hinnat pysyivät hyvin lähellä viime vuotta. Keskimäärin lämmitys- ja käyttösähkön kustannus nousi 0,7 prosenttia. Sähkön siirtomaksut nousivat 2,4 prosenttia. Selvityksessä on huomioitu 1.4.2026 voimaan tuleva huoltovarmuusmaksun korotus, mikä nostaa sähköveroa. Sähkömaksuihin eli lämmitykseen ja käyttösähköön menee 69 prosenttia kaikista selvityksessä tarkastelluista asumiskuluista kolmihenkiseltä perheeltä, joka asuu sähkölämmitteisessä 120 neliömetrin kokoisessa omakotitalossa.

– Asumiskustannuksia tarkasteltaessa maksuihin sisältyvät verot jäävät usein huomioimatta, huomauttaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander tiedotteessa.

– Kun kokonaisuudessaan lämmitys- ja käyttösähkö haukkaa merkittävimmän osan kustannuksista, keskimäärin 4 122 euroa vuodessa, niin tästä summasta verojen osuus on kolmannes. Sähköveroa maksetaan noin 419 euroa ja arvonlisäveroa noin 838 euroa.

Kustannusselvityksen laskentatapaa uudistettiin tälle vuodelle, ja samalla myös vertailuluvut oikaistiin uuden laskentatavan mukaisiksi. Sähkön perusmaksu ja sähköenergia on huomioitu selvityksessä mukana olevien kuntien toimitusvelvollisen sähkösopimuksen hintojen keskiarvon perusteella. Muutoksen myötä sähköenergian hinta ei vaikuta kunnan sijoittumiseen selvityksessä. Tämä muutos on tehty, koska kotitalous voi kilpailuttaa sähköenergian. Energian hinta on kuitenkin edelleen mukana, jotta voidaan tarkastella asumiskustannuksia kokonaisuudessaan.

Eniten kuntakohtaisista maksuista ovat nousseet vesimaksut, joiden hinnat nousivat keskimäärin 4,2 prosenttia eli 43 euroa viime vuodesta. Vesimaksuihin menee keskimäärin kolmen hengen taloudessa 1 064 euroa vuodessa.

Kalleimmat vesimaksut ovat Parikkalassa, 1 721 euroa, ja edullisimmat viime vuosien tapaan Kempeleessä, 625 euroa.

Paikoin vesimaksut ovat nousseet reilusti. Kirkkonummella nousua on tullut 192 euroa, Heinolassa 184 ja Laukaassa 181 euroa. Heinolassa hintaan vaikuttaa tänä vuonna lisätty hulevesimaksu.

Jätemaksut nousivat keskimäärin vuodessa 1,7 prosenttia eli kuusi euroa. Hurjia nousuja tuli Iisalmessa, 128 euroa, ja Asikkalassa, 90 euroa. Sen sijaan hintoja pystyivät laskemaan huomattavasti Kauhava, Kokkola ja Pietarsaari, joissa hinnat laskivat 69 euroa.

Kiinteistöveron erot ovat aikaisempien vuosien tapaan suuria. Kalleinta tontin kiinteistöveroa maksetaan Espoossa, 895 euroa, ja edullisinta kahdeksassa kunnassa, kymmenen euroa vuodessa.

Kiinteistöveroihin tuli keskimäärin korotusta koko maassa 0,6 prosenttia.

– Omakotiliiton tavoitteena on kohtuulliset asumiskustannukset, ja esimerkiksi juuri kiinteistöveron nousu on laittanut kotitalouksien kukkarot viime vuosina koetukselle, toteaa Omakotiliiton puheenjohtaja Jukka Malila.

– Selvitys osoittaa, miten eri maksut kohdentuvat vaihtelevasti eri puolella Suomea. Esimerkiksi juuri kiinteistöverossa alueelliset erot ovat tuntuvia, Malila sanoo.

Omakotiliitto teki selvityksen kunta- ja aluekohtaisesti maksettavista maksuista nyt kymmenennen kerran. Selvityksellä halutaan tuoda läpinäkyvyyttä asumismenoihin.

– Tulokset osoittavat, että kuntien ja alueellisten toimijoiden päätöksillä vaikutetaan tuntuvasti asukkaiden taloudelliseen tilanteeseen. Siksi on erittäin tärkeää läpivalaista tilannetta ja verrata kehitystä muihin kuntiin säännöllisesti toteutettavalla selvityksellä, Malila sanoo.

Selvityksessä on käytetty tyyppitalona 120 neliömetrin sähkölämmitteistä omakotitaloa, joka sijaitsee 1 000 neliömetrin omalla tontilla. Aineistossa ostosähkön hintana käytetään kuntien alueella toimivien toimitusvelvollisten sähkön myyjien toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hinnan keskiarvoa. Edellisinä vuosina selvityksessä on käytetty kunkin kunnan alueen toimitusvelvollisen sähkön myyjän toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hintaa. Selvityksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)