Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt kaikenikäisillä, mutta erityisesti nuorilla aikuisilla. Eläketurvakeskuksen uuden tutkimuksen mukaan vuonna 2024 lähes puolet 25–34-vuotiaista kertoi säästäneensä eläkeaikaa varten.

Vuonna 2019 vastaavassa kyselyssä alle 40 prosenttia nuorista aikuisista oli säästänyt eläkeaikaa ajatellen. Eläkesäästäminen on muita yleisempää korkeampituloisilla ja korkeammin koulutetuilla kaikissa ikäryhmissä.

Eläkeaikaa varten säästäneet nuoret aikuiset suhtautuvat eläkejärjestelmän tulevaisuuteen kriittisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. He epäilevät muita useammin, pystytäänkö eläkkeitä maksamaan tulevaisuudessa ja takaavatko eläkkeet kohtuullisen toimeentulon.

25–34-vuotiaat eläkeaikaa varten säästäneet suhtautuvat eläkkeiden maksuvarmuuteen myös epäilevämmin kuin ne samanikäiset, jotka eivät ole säästäneet eläkeaikaa varten. Säästäneiden ja ei-säästäneiden välinen ero on kasvanut jonkin verran edellisestä kyselystä vuonna 2019.

– Lähes kolme neljäsosaa nuorista aikuisista, jotka säästivät eläkeikää varten, epäili ainakin osittain, pystytäänkö eläkkeitä maksamaan myös tulevaisuudessa, ekonomisti Kati Ahonen Eläketurvakeskuksesta kuvaa tiedotteessa.

Nuoret aikuiset arvioivat vanhempia ikäryhmiä useammin, että omien säästöjen merkitys eläkeajan toimeentulossa on suuri. Moni uskoo käyttävänsä säästöjä arjen menoihin eläkeaikana.

Tutkimuksen mukaan yhä useampi nuori aikoo käyttää säästöjään myös työelämästä aikaisin pois jäämiseen. Puolet 25–34-vuotiaista arvioi käyttävänsä säästöjä lopettaakseen työnteon ennen eläkeikää. Tämä on selvästi suurempi osuus kuin muissa ikäryhmissä.

Nuorten säästäjien vastauksissa korostuu huoli väestön ikärakenteen muutoksesta. Eläkeaikaa varten säästäneet nuoret aikuiset ovat jonkin verran huolestuneempia matalasta syntyvyydestä kuin ne, joilla säästöjä ei ole.

Talous- ja työllisyystilanne huolestuttaa laajasti nuoria aikuisia, mutta tässä kysymyksessä ei kuitenkaan ole eroja sen mukaan, onko nuori aikuinen säästänyt eläkeaikaa varten vai ei.

– Huoli talous- ja työllisyystilanteesta ei välttämättä näy eläkesäästämisenä. Osalla säästämättä jättäneistä saattaa olla suurikin huoli omasta taloustilanteestaan ja sitä kautta tulevan eläketurvan riittävyydestä, mutta heillä ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta säästää, erikoistutkija Jyri Liukko Eläketurvakeskuksesta sanoo. 

Kati Ahosen mukaan nuorten aikuisten eläkesäästämisen yleistyminen taustalla saattaa osittain olla epäluottamus eläkejärjestelmää kohtaan. Säästämishalukkuuteen vaikuttaa kuitenkin todennäköisesti joukko muitakin tekijöitä.

– Yleinen yhteiskunnallinen epävarmuus on lisääntynyt ja säästäminen yleistynyt kaikenikäisillä.

Nuorten aikuisten eläkesäästäminen voi liittyä sijoittamisen trendiin, jonka myötä säästäminen on arkipäiväistynyt nuorten elämässä.

– Esimerkiksi säästämiseen ja sijoittamiseen keskittyviä sosiaalisen median sisältöjä on runsaasti tarjolla, ja nämä kanavat tavoittavat nuoria hyvin. On ymmärrettävää, että osa säästämisen ilmiöstä voi kanavoitua myös tavoitteelliseen eläkesäästämiseen, Ahonen sanoo.

Kyselyyn vastasi noin 1 600 työikäistä suomalaista, joista noin 250 oli 25–34-vuotiaita.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)