Kivikauden ihmisillä oli hyvä käsitys omista sukulinjoistaan, ja myös ydinperheen ulkopuoliset jäsenet olivat heille tärkeitä. Metsästäjä-keräilijäkulttuurin sosiaalisesta rakenteesta on saatu uutta tietoa tutkimalla kivikautisista haudoista löytyneiden vainajien jäänteitä dna-analyysin avulla.

Tutkijat Oulun ja Uppsalan yliopistoista ovat selvittäneet 5 500 vuoden takaisen metsästäjä-keräilijäkulttuurin perhesuhteita Ajvidessa Gotlannissa, Ruotsissa. Neljästä yhteishaudasta löytyneiden kivikautisten ihmisten jäänteiden dna-analyysit viittaavat siihen, että he tunsivat hyvin sukulinjansa ja että myös ydinperheen ulkopuolisilla suhteilla oli heidän elämässään tärkeä merkitys.

– Yllättäen analyysi osoitti, että monet yhdessä haudatuista olivat toisen tai kolmannen asteen sukulaisia eivätkä ensimmäisen asteen eli vanhempi ja lapsi tai sisarukset, kuten usein oletetaan. Tämä viittaa siihen, että ihmisillä oli hyvä käsitys omista sukulinjoistaan ja että myös ydinperheen ulkopuolisilla suhteilla oli tärkeä rooli, arkeogeneetikko Helena Malmström Uppsalan yliopistosta kertoo tiedotteessa.

Kivikautisten metsästäjä-keräilijöiden populaation sisäisestä geneettisestä rakenteesta tiedetään verrattain vähän, koska aineistoja on niukasti. Tämä tutkimus on ensimmäisiä laajoja tutkimuksia aiheesta.

– Koska tällaiset metsästäjä-keräilijöiden haudat säilyvät harvoin, arkeologisista metsästäjä-keräilijäkulttuureista tehdyt sukulaisuustutkimukset ovat vähäisiä ja yleensä pienimuotoisia, sanoo populaatiogeneetikko Tiina Mattila Oulun ja Uppsalan yliopistoista.

Hän vastasi geneettisten analyysien toteutuksesta.

Gotlannin Ajvide on yksi Skandinavian tärkeimmistä kivikautisista kohteista, ja se tunnetaan hyvin säilyneistä haudoistaan ja runsaista arkeologisista löydöistään. Noin 5500 vuotta sitten siellä eli metsästäjä-keräilijöitä, jotka hankkivat elantonsa pääasiassa hylkeenpyynnillä ja kalastuksella. Maanviljely oli tuolloin jo levinnyt Eurooppaan, mutta pohjoisessa metsästäjä-keräilijäkulttuurit säilyivät ja pysyivät geneettisesti erillisinä maanviljelijöistä.

Laajalla Ajviden hautausmaalla tunnetaan 85 hautaa. Niistä kahdeksasta on löydetty kaksi tai useampia vainajia.

Yhdestä haudasta löydettiin noin 20-vuotias nainen selällään makaamassa. Hänen molemmilla puolillaan oli lapsi, joista toinen oli nelivuotias ja toinen puolitoistavuotias. Dna-analyysi osoittaa, että lapset olivat täyssisaruksia, mutta nainen ei ollut heidän äitinsä. Hän oli todennäköisesti heidän isänsä sisar tai haudattujen lasten puolisisar.

Toisesta haudasta löydettiin nuori henkilö. Hänen vieressään oli aikuisen miehen jäänteet, jotka oli todennäköisesti siirretty hautaan jostakin muualta. Tutkimuksen mukaan nuori henkilö oli tyttö ja mies hänen isänsä.

Kolmanteen hautaan oli haudattu poika ja tyttö. Heidän sukulaisuussuhteensa oli hieman kaukaisempi, kolmannen asteen sukulaisuus, mikä todennäköisesti tarkoittaa, että he olivat serkuksia.

Neljännessä haudassa oli tyttö ja nuori nainen. Geneettisen analyysin perusteella he olivat todennäköisimmin kolmannen asteen sukulaisia. Yksi mahdollisuus on, että he olivat serkuksia.

Tutkijat pystyivät määrittämään sukupuolen ja sukulaisuuden analysoimalla dna:ta kymmenen yksilön hampaista ja luista. Lasten sukupuolta ei voi päätellä luurangoista, mutta dna:n perusteella se voidaan määrittää tarkastelemalla, oliko vainajalla kaksi X-kromosomia (tyttö) vai yksi X- ja yksi Y-kromosomi (poika).

Sukulaisuus voitiin tunnistaa tarkastelemalla, kuinka suuren osan dna:sta yksilöt jakavat keskenään. Ensimmäisen asteen sukulaiset, kuten vanhemmat ja lapset tai täyssisarukset, jakavat puolet dna:staan. Toisen asteen sukulaiset, kuten isovanhemmat ja lastenlapset tai puolisisarukset, jakavat neljäsosan dna:staan. Serkut tai isoisovanhemmat ja lastenlastenlapset ovat kolmannen asteen sukulaisia ja jakavat kahdeksasosan dna:staan.

Ajviden yhteishautojen arkeogeneettinen analyysi on pilottitutkimus, jossa selvitetään perhesuhteita Skandinavian neoliittisissa metsästäjä-keräilijäyhteisöissä. Tutkijat aikovat jatkaa monitieteistä tutkimusta hautausmaalta löydettyjen yli 70 yksilön jäänteistä. Tavoitteena on saada lisää tietoa muinaisten metsästäjä-keräilijäkulttuurien sosiaalisesta rakenteesta, elämänkulusta ja hautausrituaaleista.

Tutkimus on julkaistu Proceedings of the Royal Society -tiedejulkaisussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)