Talvi- eli normaaliaika päättyy ja kesäaikaan siirrytään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kellojen viisareita siirretään tunti eteenpäin ensi sunnuntaina 29. maaliskuuta aamuyöllä kello 3.

Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja samalla kellonlyömällä. Samanaikaisuus on tärkeää esimerkiksi kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Kellonaikaa muutetaan aina maaliskuun ja lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Sunnuntain aamuyö on valittu siirtymisen ajankohdaksi siksi, että liikenne on silloin vähäisintä ja siirto aiheuttaa vähiten haittaa.

Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien. Kesä- ja talviaikaan siirtyminen on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa.

Kestävästä liikenteestä ja matkailusta vastaava komissaari Apóstolos Tzitzikostas käynnisti helmikuussa arviointityön, jossa selvitetään kesäajan EU-laajuisia vaikutuksia. Selvitys on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Tämän jälkeen komissio arvioi jatkotoimia.

Kellonajan muuttamisesta säädetään EU-tasolla kesäaikadirektiivissä. Niin kauan kuin direktiivi on voimassa, mikään jäsenvaltio ei voi luopua siirrosta kansallisella päätöksellä. Luopuminen siirrosta edellyttää kesäaikadirektiivin kumoamista, josta päättävät EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti yhdessä.

Euroopan komissio ehdotti jo vuonna 2018, että EU:ssa luovuttaisiin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta siirtymisestä ja kumottaisiin kesäaikadirektiivi. Komission ehdotuksen alkuperäinen tavoiteaikataulu ei kuitenkaan ole toteutunut.

Euroopan parlamentti äänesti keväällä 2019 siirron lopettamisen puolesta. Ehdotus kuitenkin odottaa edelleen EU:n neuvoston käsittelyä, sillä kaikki jäsenmaat eivät ole muodostaneet asiasta kantaansa. Suomi kannattaa kellojen siirrosta luopumista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)