Lähes 5 500 suomalaiselta aikuiselta kerättyyn väestöaineistoon perustuvan tutkimuksen perusteella noin 11 prosenttia miehistä ja kymmenen prosenttia naisista kantaa perinnöllisesti kohonnutta lipoproteiini(a) eli Lp(a) -pitoisuutta.

Kohonnut Lp(a) on itsenäinen, geneettinen ja eliniän mittainen sydän- ja verisuonitautien, kuten sepelvaltimotaudin, riskitekijä, jota ei voi alentaa elämäntavoilla. Tutkimuksen toteuttivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Novartis Finland Oy yhdessä Helsingin yliopiston ja Wihurin tutkimuslaitoksen tutkijoiden kanssa THL:n Terve Suomi -aineistosta.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy ja näiden sairauksien ennaltaehkäisy on yksi kansanterveydellisesti merkittävimmistä haasteista. Yleisesti tunnettuja riskitekijöitä sydän- ja verisuonisairauksille ovat esimerkiksi korkea kolesteroli tai verenpaine, diabetes, tupakointi ja verenpaine.

Elämäntavoilla voi vaikuttaa osaan riskitekijöistä, mutta osalla suomalaisista on myös geneettisesti kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauteen. Yksi tällainen tekijä on kohonnut lipoproteiini(a) eli Lp(a), jonka esiintyvyyttä ja yhteyttä perinteisiin riskitekijöihin tässä tutkimuksessa selvitettiin.

– Sydän ja verisuonitaudit ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja siksi jokainen uusi tieto näiden riskitekijöistä vie meitä kohti tehokkaampaa ennaltaehkäisyä. Mitä paremmin tunnistamme näiden sairauksien riskiä lisäävät tekijät, sitä täsmällisemmin voimme kohdentaa ehkäisevät toimet ja tukea suomalaisten terveyttä vaikuttavammin läpi elämän, sanoo dosentti Annamari Lundqvist THL:stä tiedotteessa.

Lp(a) on LDL-kolesterolin eli niin sanotun huonon kolesterolin kaltainen lipoproteiini, jonka tiedetään myötävaikuttavan ateroskleroosiin eli valtimoiden ahtautumiseen, mikä puolestaan voi johtaa sydäninfarktiin tai aivoinfarktiin2. Kohonneen Lp(a):n raja-arvo on Dyslipidemian Käypä hoito -suosituksen mukaan 500 mg/L, mikä vastaa noin 125 nmol/L4. Tämä tarkoittaa, että valtimotaudin riski on suurentunut henkilöillä, joiden Lp(a)-arvo on tätä korkeampi.

Riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin on sitä korkeampi, mitä suurempi Lp(a)-pitoisuus on ja lisäksi riski voi kasvaa, jos henkilöllä on muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten korkea LDL-kolesteroli tai verenpaine, diabetes tai jos henkilö tupakoi. Lp(a):n pitoisuus elimistössä määräytyy lähes täysin perimän perusteella, eikä sitä voida merkittävästi muuttaa ruokavaliolla, liikunnalla tai muilla elintapatekijöillä. Siksi tutkimuksessa korostetaankin tarvetta tunnistaa henkilöt, joilla on kohonnut Lp(a), ja vahvistaa muiden muokattavissa olevien riskitekijöiden hoitoa osana ennaltaehkäisyä. Koska arvo ei muutu merkittävästi elinaikana, sen mittaaminen kerran elämässä riittää.

– Lp(a)-arvon mittaaminen kerran elämässä voisi parantaa riskinarviota ja tukea valtimotautien ennaltaehkäisyä. Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja kohonneen Lp(a):n tunnistaminen antaa lisämahdollisuuden ennaltaehkäisyn parantamiseen. Tuloksemme osoittavat, että kohonnut Lp(a) koskettaa suurta ihmisjoukkoa Suomessa, eli noin joka kymmenettä henkilöä, sanoo dosentti Alpo Vuorio Helsingin yliopistosta.

Kohonneella Lp(a):lla ei havaittu yhteyttä muiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden, kuten verenpaineen, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden tai keskivartalolihavuuden esiintymiseen. Henkilöt, joilla Lp(a) oli kohonnnut, olivat hieman useammin tietoisia dyslipidemiastaan ja myös useammin lääkehoidolla, vaikka he eivät tienneetkään omasta Lp(a)-arvostaan.

Tutkijoiden mukaan tulokset kertovat, että Lp(a) toimii itsenäisenä riskitekijänä, mutta se ei näytä liittyvän muihin yleisiin sydän- ja aineenvaihduntatautien tekijöihin.

Suomalaisilla kohonneen Lp(a):n esiintyvyys on tutkimuksen mukaan noin puolet monien muiden Euroopan maiden tasosta, joissa 20–30 prosenttia väestöstä ylittää vastaavan raja-arvon. Tästä huolimatta sydän- ja verisuonitautien tautitaakka Suomessa on edelleen huomattava ja sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy.

Kansanterveyden näkökulmasta tutkimus korostaa kahta keskeistä tarvetta. Kun kohonnut Lp(a) tunnistetaan, tukee se kokonaisvaltaisen riskiarvion tekemistä ja samalla korostaa niiden riskitekijöiden, joihin voimme elintavoilla tai lääkityksellä vaikuttaa, parempaa hallintaa. Toisena tekijänä korostuu parempi tietoisuus kolesterolista ja tehokkaampi LDL-kolesterolin hoito, sillä niin tietoisuus dyslipidemiasta kuin lipidien hallinta oli usein puutteellista niin matalan- kuin korkean Lp(a):n omaavilla.

Tutkimus pohjautuu Terve Suomi 2023 -väestötutkimukseen, joka on kattava otos yli 20-vuotiaista Suomalaisista. Mukana oli 5 484 aikuista, joille tehtiin terveystarkastus ja -kysely sekä kerättiin tietoja kansallisista rekisereistä. Tutkittavilta kerättiin verinäytteet ja mitattiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijät osana terveystarkastusta. Lp(a) analysoitiin standardoidulla immunoturbidimetrisellä menetelmällä. Tutkimuksen toteuttivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Novartis Finland Oy yhdessä Helsingin yliopiston ja Wihurin tutkimuslaitoksen tutkijoiden kanssa THL:n Terve Suomi -aineistosta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)