Topinojan jätekeskuksessa tutkittiin 13.–28. huhtikuuta turunseutulaisten kotitalouksien seka- ja biojätepusseja. Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksissa selvitettiin jätteen koostumusta ja sitä, miten alueen asukkaat jätteensä lajittelevat sekä mistä kotitalouksien ruokahävikki muodostuu.

Jätteet kerättiin huhtikuussa Turusta, Raisiosta, Kaarinasta, Liedosta, Naantalista, Maskusta ja Mynämäestä. Tutkimukseen valittiin taloyhtiöitä ja pientaloja, joissa biojäte joko kompostoidaan, kerätään erilliseen biojäteastiaan tai jätetään lajittelematta. Biojätepussit kerättiin taajama-alueiden taloyhtiöistä ja pientaloista.

Edellisen kerran sekajätteen koostumusta tutkittiin vuonna 2024. Tulokset eivät juurikaan muuttuneet vuodesta 2022, jolloin selvisi, että sekajätteestä jopa kolmasosa oli biojätettä ja 80 prosenttia pussin sisällöstä olisi ollut lajiteltavissa kierrätykseen.

– Tämän vuoden tutkimuksesta oletimme, että sekajätteen seasta löytyy aiempien vuosien tapaan eniten muovi- ja biojätettä, ja tämä vaikuttaisi pitävän ensituntumalta paikkansa. Tietysti toivomme, että niiden osuus lähtisi laskemaan, sanoo LSJH:n projektisuunnittelija Päivi Kukkonen.

Vaikka lajittelu on lisääntynyt, sekajäteastiaan päätyy edelleen paljon jätettä, joka pitäisi lajitella kierrätykseen. Tämä voi johtaa säiliöiden tiheämpiin tyhjennysväleihin, joka lisää kustannuksia.

– Jos lajittelee tarkasti, säästää jätehuollon kustannuksissa. Esimerkiksi LSJH:n alueella biojätemaksua on alennettu 40 prosenttia, joka kannustaa lajitteluun, Kukkonen toteaa.

Tutkimuksen tulokset tiedotetaan kesällä niiden valmistuttua. Kerättyä tietoa hyödynnetään muun muassa LSJH:n ympäristökasvatuksessa ja jäteneuvonnassa sekä viestinnän kehittämisessä.

Lajittelutottumuksilla on merkitystä, sillä huolimattomuus voi vaikuttaa koko kierrätysprosessiin. Jos jäteastiaan on lajiteltu vääriä materiaaleja, se voi lopulta päätyä sekajätteeksi.

– Kierrättämisen voi aloittaa pienin askelin, mikäli se tuntuu työläältä. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin, Kukkonen rohkaisee.

Suomi laahaa jäljessä Euroopan unionin asettamissa kierrätystavoitteissa. Vuoden 2020 ja 2025 yhdyskuntajätteen kierrätystavoite jäi saavuttamatta, jonka vuoksi Suomi on komission rikkomusmenettelyssä. Kierrätystavoite vuonna 2025 oli 55 prosenttia. Viimeisimmän, vuoden 2024 jätetilaston mukaan tulos oli 48 prosenttia. Seuraavat kierrätystavoitteet ovat 60 prosenttia vuodelle 2030 ja 65 prosenttia vuodelle 2035.

Suomi pyrkii vastaamaan EU:n vaatimuksiin jätelain kokonaisuudistuksella. Tavoitteena on toteuttaa nykyisen jätelain korvaava kiertotalouslaki seuraavan hallituskauden aikana. Uudistuksella pyritään vauhdittamaan kiertotaloussiirtymää ja parantamaan materiaalien kiertoa.

Ympäristöministeriö jatkaa kiertotalouslain valmistelua työryhmän mietinnön pohjalta, joka valmistui helmikuussa.

Elina Oksanen