Ruovikot ovat lisääntyneet laidunnuksen vähenemisen ja rehevöitymisen seurauksena viimeisten vuosikymmenten aikana. Suomen rannikoilla on arviolta jo 40 000 hehtaaria ruovikkoa, joka halutaan saada kustannustehokkaasti teollisuuden tarpeisiin.

Altti Kettinen ja Pär Mickos ovat perustaneet yrityksen nimeltä Nexamass ja saaneet sen kehittämiseen EU:n maaseuturahoitusta Lounais-Suomen elinvoimakeskukselta. Tavoitteena on luoda toimiva järviruokoketju, josta hyötyvät maanomistajat, korjuuyrittäjät, kuljetusyrittäjät ja ostajat – sekä tietysti ympäristö.

Yrittäjät uskovat, että ruoko voisi olla tulevaisuuden raaka-aine, kunhan ketju vain saadaan kuntoon. Ruokoa voi hyödyntää esimerkiksi katemateriaalina, kuivikkeena, kattojen rakentamisessa ja pakkausteollisuudessa. Viime vuosina siitä on tehty myös pillejä, energiaa ja biohiiltä. Mahdollisuudet ovat valtavat ja sen tietää myös teollisuus. Siksi ketjun loppupää, eli ostajat ovatkin jo valmiina odottamassa raaka-ainetta.

– Urakoitsijoitakin on jo aika hyvin. Jos pystyisimme takaamaan heille tarpeeksi työtä, he voisivat investoida parempaan kalustoon, mikä tekisi toiminnasta tehokkaampaa. Tällä hetkellä korjuuta tehdään Suomessa lähinnä vanhoilla rinnekoneilla, joilla niittokustannus on aivan liian korkea. Nyt markkinoilla alkaa olla myös ruokoa varten kehitettyjä leikkuulaitteita, mutta niiden arvo on 200 000 euron luokkaa, yrittäjät kertovat.

Ja sitten päästääkin ketjun alkupäähän, eli maanomistajiin.

– Keskitymme aluksi talviruokoon, jota voi niittää lokakuun alusta maaliskuun loppuun maalta käsin. Maanomistajat ovat yleensä viljelijöitä ja he ovat osoittautuneet hyviksi yhteistyökumppaneiksi. Kun viljelijöille avautuu mahdollisuus lisäansioille, he tarttuvat siihen yleensä innolla ja keksivät ratkaisut ongelmiin, kehuu Pär Mickos.

Nexamassin osaksi jää luotettavan markkinapaikan ja toimivan arvoketjun luominen. Esimerkiksi metsää on viljelty ja korjattu Suomessa jo satoja vuosia. Siksi metsätalouden menetelmät ja ketjut on hiottu kuntoon. Ruoko taas on suhteellisen uusi raaka-aine, jonka kanssa sama työ on nyt edessä.

Nexamassin yrittäjillä on takanaan pitkä ura, ja Pär Mickos oli oikeastaan jäämässä jo eläkkeelle, kun tämä yritysidea sai alkunsa. Nyt ura siis jatkuu ja motivaatio siihen löytyy ympäristöstä. Yrittäjät uskovat, että heillä on aito mahdollisuus regeneratiiviseen eli uudistavaan liiketoimintaan.

– Se tarkoittaa sitä, että yrityksen voittoa tuottava liiketoiminta parantaa samalla ympäristön tilaa. Se on aivan huikea idea, Altti Kettinen iloitsee.

Kaikki ruoko, mikä nostetaan, poistaa samalla ravinteita vedestä.

– Tiedämme tarkkaan, kuinka paljon typpeä ja fosforia ruoko sisältää, joten pystymme raportoimaan jokaisen niiton ympäristövaikutuksen, Mickos sanoo.

– Pahin tilanne olisi se, että ruoko jäisi mätänemään veteen. Silloin siitä vapautuisi valtavat määrät metaania, lisää Kelttinen.

Järviruoko on lisääntynyt Suomessa laidunnuksen vähentymisen ja rehevöitymisen seurauksena. Ruovikoitumisesta kärsivät muun muassa useat kahlaajalinnut ja osa petokaloista, mutta ruovikoilla on myös myönteisiä ekologisia vaikutuksia. Ilman niitä Itämeri olisi paljon huonommassa kunnossa, sillä ilman ruovikoita ravinteet pääsisivät valumaan suoraan veteen. Sitomalla ja varastoimalla ravinteita ruoko parantaa vedenlaatua ja siksi Nexamass ei halua siitä kokonaan eroon.

– Tarkoitus ei ole leikata ruokoa niin, että se kuolee, vaan niin, että joka vuosi voidaan leikata uusi kasvusto. Näin biomassaa saadaan käyttöön jatkuvasti ja joka kerralla puhdistetaan samalla vesistöä. Toki pitää puhua tuhansista hehtaareista ennen kuin vaikutuksen voi nähdä Itämeressä, yrittäjät kertovat.

Nexamass on tunnistanut järviruokoketjun kehittämisessä muutamia esteitä ja pullonkauloja.

– Tällä hetkellä ruovikoiden niitto nähdään lainsäädännössä pelkästään vesistöjen hoitona, ei elinkeinona. Laki on myös kirjoitettu niin, että ruoko kasvaisi aina vedessä, vaikka nykyään sitä kasvaa paljon myös maalla. Ja luvituksessa se on verrannollinen ruoppaukseen, mikä on kuitenkin aika järeä toimenpide, he kertovat.

Vesialueiden omistajien tavoittaminen on toinen pullonkaula. Siksi Nexamass panostaa tällä hetkellä vain maan päältä leikattavaan ruokoon. Vesialueen omistajia voi olla satoja, eikä heidän yhteystietojaan ole koottu mihinkään. Lisäksi vedestä korjattavaan ruokoon tarvitaan kelluva kalusto.

Jos Nexamassin toiminta kasvaa odotetulla tavalla, muutaman vuoden kuluttua Suomeen tarvitaan myös kymmeniä uusia leikkuuyrittäjiä.

– Nykyiset yrittäjät saavat korjattua joitain tonneja vuodessa, mutta tulevaisuudessa tavoitteena olisi saada ruokoa kymmeniä tonneja, Kettinen sanoo.

Järviruokoon liittyviä hankkeita on toteutettu Suomessa jo useita. Osa on saanut EU:n maaseuturahoitusta, mutta hankkeisiin on löydetty rahoitusta myös monista muista kanavista.

Esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva BalticReed-hanke on saanut rahoitusta EU:n Interreg Central Baltic -ohjelmasta. Hankkeessa on kolmen miljoonan euron budjetti ja tavoitteena on niittää ruovikkoa 250 hehtaarilta Suomesta ja Ruotsista.

Lista ruokoon liittyvistä hankkeista löytyy Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ylläpitämältä ruokotietosivustolta.

Biomassification/Reed-hankkeen toteuttaja on Nexamass Oy, toteutusaika on 12.3.2025–25.5.2027. Kokonaisrahoitus on 44 400 euroa, tukiprosentti 50. Rahoituksen myöntäjä on Lounais-Suomen elinvoimakeskus

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)