Alkoholi, huumeet ja itsemurhat ovat edelleen suurimmat syyt ennenaikaisiin kuolemiin Suomessa. Vuosittain menetetään noin 230 000 ennenaikaista elinvuotta, joista noin 170 000 olisi vältettävissä. Tämän arvioidaan maksavan Suomelle noin seitsemän miljardia euroa vuodessa.

Naisten itsemurhien määrä on kääntynyt kasvuun, selviää FCG Finnish Consulting Groupin päivitetystä PYLL-selvityksestä. Se perustuu ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien tarkasteluun vuosina 2020–24. Potential Years of Life Lost eli PYLL on kansainvälisesti käytetty mittari, joka kertoo, kuinka monta vuotta jää elämättä verrattuna 75 vuoden kypsään elinikään.

Selvityksen mukaan ennenaikaisten menetysten myönteinen 2000-luvun kehitys on jatkunut, mutta se on huomattavasti hidastunut. Paikoin aiempi hyvä kehitys on jopa kääntynyt huonompaan suuntaan.

Erityisen huolestuttavana raportissa nousee esiin kasvu naisten itsemurhissa. Määrä on ollut koko 2000-luvun laskussa, mutta tuoreimmissa tilastoissa suunta on kääntynyt.

– Naisten tilanne aiheuttaa erityistä huolta. Vaikka miesten ja naisten välinen ero kaikissa menetyksissä on yhä 2,3-kertainen – ja suurimmillaan jopa 3,8-kertainen, ei itsemurhien määrä ole kasvanut räjähdysmäisesti, mutta muutos antaa signaalin epätoivon syventämisestä. Epäsuotuisa kehitys voi kertautua ja lisätä epätoivoa entisestään, kertoo FCG:n johtava asiantuntija Virpi Pitkänen tiedotteessa.

Suomessa menetetään vuosittain edelleen noin 230 000 elinvuotta ennenaikaisesti, joista 73 prosenttia eli noin 170 000 vuotta voitaisiin välttää. Pitkäsen mukaan niin sanottu ”epätoivon triadi” eli alkoholi, huumeet ja itsemurhat ei näytä laantumisen merkkejä.

– Suomessa menetetään edelleen ennenaikaisesti yli 4 000 elinvuotta sataa tuhatta henkilöä kohden, kun esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa vastaava luku on alle 3 000. Menetysten taloudelliseksi kokonaisarvoksi arvioidaan noin seitsemän miljardia euroa vuodessa, kun menetettyä työpanosta ja inhimillistä potentiaalia verrataan väestön keskimääräiseen bruttokansantuotteeseen, Pitkänen taustoittaa.

Alkoholiin liittyvät kuolemat ovat edelleen suurin yksittäinen vältettävissä oleva syy ennenaikaisiin elinvuosien menetyksiin. Miesten trendi 2000-luvulla on kuitenkin ollut toinen: alkoholista aiheutuneet menetykset ovat tasaisesti vähentyneet samalla, kun huumeista aiheutuneet menetykset ovat kasvaneet. Vuotuinen alkoholikuolemien PYLL-luku on yhä yli 400 vuotta 100 000 asukasta kohti.

– Mittasuhdetta kuvaa se, että alkoholiin menetetään elinvuosia edelleen noin neljännes enemmän kuin huumeisiin.

Uusimmista laskelmista selviää myös, että alueelliset erot hyvinvointialueiden välillä ovat kaventuneet. Kehityksen suunta ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti hyvä, sillä erot ovat tasaantuneet siksi, että parhaiten pärjänneiden alueiden kehitys on huonontunut ja heikoimmassa asemassa olevien parantunut.

Vain Ahvenanmaalla (2 016 menetettyä elinvuotta sataatuhatta asukasta kohti) tilanne on selkeästi koko maan keskiarvoa parempi. Heikoimmassa tilanteessa ovat Kainuu (3 666), Etelä-Savo (3 626) ja Päijät-Häme (3 487). Ahvenanmaan lisäksi Pohjanmaa ja Länsi-Uusimaa erottuvat muusta maasta positiivisesti.

Pitkänen muistuttaa, että jokaisen hyvinvointialueen ja suuremman kaupungin olisi syytä tuntea oma tilanteensa tarkasti.

– Hyvinvointialueilla on nyt ratkaiseva hetki kohdentaa ennaltaehkäiseviä palveluita oikein, jotta alueellinen eriarvoistuminen saadaan pysäytettyä ja inhimilliset sekä taloudelliset menetykset minimoitua. Myös kunnilla on oma tehtävänsä talkoissa.

PYLL (Potential Years of Life Lost) on tapa tarkastella kuolleisuutta niin, että huomioidaan minkä ikäisenä kuolema on tapahtunut ja lasketaan menetetyt elinvuodet suhteessa kypsään elämään. Esimerkiksi 25-vuotias menehtyy → 50 ennenaikaisesti menetettyä elinvuotta tai 70-vuotias menehtyy → viisi ennenaikaisesti menetettyä elinvuotta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)