Voiko sama esine olla yhtä aikaa käyttöesine, symboli ja taideteos? Muotoilija ja kuvataiteilija Miia Liesegangin näyttely Heterotopioita ja muodon virtaa kutsuu pysähtymään arjen keskellä. Naantalin Raatihuoneella avautuva näyttely tarkastelee sitä, miten esineet ja teokset rakentavat merkityksiä – ja miten pienikin näkökulman muutos voi saada tutun näyttäytymään uudella tavalla. Näyttelyssä nähdään myös tasavallan presidentti Tarja Haloselle suunniteltu koru sekä Suomen Akatemian tiedepalkinto.

Näyttely on esillä 18.–30. heinäkuuta. Avajaiset ovat 17. heinäkuuta kello 18–20.

Liesegang kuvaa itseään ennen kaikkea taiteilijaksi, jota kiinnostaa huomaamisen taito. Hänen työskentelynsä liikkuu luontevasti eri ilmaisumuotojen ja materiaalien välillä.

– Sama esine voi olla käyttöesine, muistojen kantaja, symboli jollekin tai taideteos. Esine ei muutu, mutta tapa, jolla sitä katsomme, muuttuu. Juuri tämä merkitysten liike kiinnostaa minua. Ajattelen, että teokset ovat näkyviä jälkiä tavasta havainnoida maailmaa. Liesegang kertoo tiedotteessa.

Näyttelyn taustalla kulkee heterotopian käsite – ajatus vaihtoehtoisista todellisuuksista tutun maailman sisällä. Liesegangille heterotopia ei tarkoita vain fyysisiä paikkoja, vaan laajemmin ilmiöitä, joissa arkinen alkaa näyttäytyä toisin.

Näyttelyn taidekeramiikka rakentaa tilaan omia maailmojaan. Samalla esillä on valikoima Liesegangin muotoilutöitä, kuten tilamuotoilua, tasavallan presidentti Tarja Haloselle suunniteltu koru sekä Suomen Akatemialle suunniteltu tiedepalkinto. Ne eivät ole mukana läpileikkauksena urasta, vaan osoittamassa, että samaa luovaa ajattelua voi hyödyntää erilaisissa projekteissa.

– Minulle käyttöesine, koru ja taideteos eivät ole eri maailmoja. Ne ovat saman ajattelun erilaisia ilmentymiä.

Liesegang on kesällä mukana myös Raision museo Harkon Keramiikkabiennaalissa. Lähes 300 ehdotuksen joukosta biennaaliin valittiin 25 taiteilijaa. Mukana ovat teokset Elsewhere Within sekä pitkäkestoinen teossarja Heterotopias for the Sea, joka valmistuu vuoteen 2035 mennessä. Osa teoksen tuotosta ohjataan Saaristomeren suojeluun.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)