Ruokavirasto: Espanjansiruetanat lopetettava mahdollisimman kivuttomasti
Espanjansiruetanoita on osassa maata runsaasti. Ruokaviraston mukaan niiden torjunnassa on käytettävä lopetustapaa, joka on mahdollisimman kivuton. Eläinten lopettamisesta säädetään eläinten hyvinvointilaissa.
Eläin on lopetettava nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Eläin on tainnutettava, jos lopettamiseen käytetään menetelmää, joka ei johda välittömästi eläimen kuolemaan. Tainnutusmenetelmän on oltava sellainen, että eläimen tajuttomuus säilyy sen kuolemaan saakka.
Eläimen saa lopettaa vain sellainen henkilö, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi.
Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin sen hävittämiseen tai muihin toimenpiteisiin ryhdytään.
Edellä kuvatut vaatimukset koskevat kaikkia eläimiä, myös haitallisia vieraslajeja. Espanjansiruetanoilla (Arion vulgaris) ja muilla nilviäisillä on kehittynyt hermosto ja kyky tuntea kipua. Ne on lopetettava nopeasti ja kivuttomasti, soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla.
Väkiviinaetikkaliuos, suola tai muut heikosti ja hitaasti tehoavat myrkyt eivät ole asiallisia lopetusmenetelmiä. Espanjansiruetanoille soveltuvia lopetusmenetelmiä on kerrottu vieraslajit.fi-sivustolla espanjansiruetanan lajitietokortilla. Asianmukaisia lopetustapoja ovat pään murskaaminen riittävällä voimalla kovaa alustaa vasten, pään leikkaaminen saksilla sarvien välistä pitkittäin, jolloin pään hermorengas menee poikki ja kylmätainnutus: muutama tunti +3–5 asteessa ja lopetus pitämällä etanoita pakastimessa alle –18 asteessa vähintään kaksi vuorokautta.
Vieraslajit.fi-sivuston lajitietokorteilta löytyy uusin tieto sekä uusimmat suositukset vieraslajien torjunta- ja lopetustavoista sekä muuta hyödyllistä tietoa vieraslajeista. Kyseiset lajitietokortit muodostetaan moniammatillisena yhteistyönä eri alojen asiantuntijoiden, kesken ja torjuntaohjeiden valmistelussa hyödynnetään esimerkiksi eläinlääkäreiden, eläinten hyvinvointiasiantuntijoiden ja Suomen riistakeskuksen asiantuntijoiden osaamista.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)




















