Vieraskielisen väestön määrä ja vieraskielisten osuus Suomen väestöstä ovat kasvaneet. Viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana työttömyysturvaa ja toimeentulotukea saaneiden osuus vieraskielisestä väestöstä on vähentynyt. Vieraskielisten osuus eri Kelan etuuksien maksuista vaihtelee huomattavasti.

Kela maksoi keskeisimpiä toimeentuloa turvaavia etuuksia viime vuonna noin 9,2 miljardia euroa, joka on reilu puolet kaikista Kelan etuusmenoista. Tästä vieraskielisille maksettiin viidennes (20 %) eli noin 1,8 miljardia euroa.

Keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet ovat kansaneläke, lastenhoidon tuet, perustoimeentulotuki, sairauspäiväraha, takuueläke, työmarkkinatuki, työttömän peruspäiväraha, vanhempainpäivärahat sekä yleinen asumistuki.

Lähes kymmenen vuotta aikaisemmin vuonna 2017 Kela maksoi samoja etuuksia 8,6 miljardia euroa, josta vieraskielisille maksettiin 15 prosenttia.

Samalla ajanjaksolla vieraskielisen väestön määrä on kasvanut yli 70 prosenttia. Vieraskielisiä oli Suomessa 373 000 vuonna 2017 ja 646 000 vuonna 2025. Aikuisia heistä oli 506 000.

– Vieraskielistä väestöä on Suomessa aiempaa enemmän, joten toki myös heidän osuutensa Kelan etuuksien saajista on kasvanut. Kehitys heijastaa väestörakenteen muutosta, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen tiedotteessa.

Vieraskielisten osuus eri etuuksien maksuista vaihtelee huomattavan paljon. Esimerkiksi perustoimeentulotuesta yli 40 prosenttia maksettiin vieraskielisille viime vuonna, kansaneläkkeestä puolestaan alle viisi prosenttia.

Tarkastelu perustuu tietoon henkilön äidinkielestä. Kaikki vieraskieliset eivät ole maahan muuttaneita, ja kaikki maahan muuttaneet eivät ole vieraskielisiä.

Perustoimeentulotukea saavien osuus Suomen vieraskielisestä väestöstä on vähentynyt. Vuonna 2017 noin 23 prosenttia aikuisista vieraskielisistä sai toimeentulotukea, ja vuonna 2025 vastaava osuus oli 18 prosenttia.

Vieraskielisten toimeentulotuen saajien määrä on kuitenkin kasvanut 110 000 henkilöstä vuonna 2017 yhteensä 137 000 henkilöön vuonna 2025. Heistä 92 000 oli aikuisia ja 45 000 lapsia vuonna 2025. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia toimeentulotuen saajia oli 65 000 vähemmän vuonna 2025 kuin vuonna 2017.

– Ukrainankielisten toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2023 alkaen. Vieraskielisten tuen saajien määrän kasvu johtuu suurimmaksi osaksi tästä ukrainalaisten ryhmästä, kertoo Jauhiainen.

Toimeentulotuesta maksettiin vieraskielisille 24 prosenttia eli 172 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 41 prosenttia eli 408 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Työmarkkinatuessa on näkynyt vastaavan suuntainen kehitys kuin toimeentulotuessa. Saajien osuus vieraskielisestä aikuisväestöstä oli 24 prosenttia vuonna 2017 ja 16 prosenttia vuonna 2025. Työmarkkinatukea maksettiin vieraskielisille 597 miljoonaa euroa vuonna 2025, mikä oli kolmasosa kaikesta vuoden aikana maksetusta työmarkkinatuesta.

Työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan tilalle tuli 1.5.2026 alkaen uusi yleistuki. Työttömyysturvaa maksetaan työttömyyden ajalta sekä työllisyys- ja kotoutumispalveluihin osallistumisen ajalta. Tilapäistä suojelua saavilla Suomessa asuvilla ukrainalaisilla ei ollut oikeutta työmarkkinatukeen.

–Vieraskielisestä väestöstä aiempaa harvempi saa Kelan työttömyystukea tai toimeentulotukea, mikä viittaa siihen, että suurempi osa kasvaneesta vieraskielisestä väestöstä on työmarkkinoilla tai opiskelemassa, sanoo Jauhiainen.

Yleistä asumistukea saavien osuus vieraskielisestä väestöstä on vähentynyt. Vuonna 2017 yleistä asumistukea sai 26 prosenttia vieraskielisestä aikuisväestöstä ja vuonna 2025 enää 18 prosenttia.

Yleisestä asumistuesta 19 prosenttia maksettiin vuonna 2017 vieraskielisille. Osuus on kasvanut viime vuosina, kun sotaa paenneita ukrainalaisia tuli Suomen sosiaaliturvan piiriin ja yleisen asumistuen leikkaukset pienensivät kotimaisia kieliä puhuvien saajien määrää. Vuonna 2025 vieraskielisille maksettiin 27 prosenttia yleisestä asumistuesta.

– Vieraskielisten saama osuus asumistuesta kasvoi huomattavasti viime vuonna, koska opiskelijat siirrettiin pois yleiseltä asumistuelta. Vuoden aikana myös omistusasujilta poistettiin oikeus yleiseen asumistukeen. Yleisen asumistuen saajien joukko on siis muuttunut, kertoo Jauhiainen.

Takuueläkettä sai vuonna 2017 noin 10 000 vieraskielistä, mikä oli 3,5 prosenttia vieraskielisestä aikuisväestöstä. Vuonna 2025 saajamäärä oli 17 000, mutta osuus vieraskielisistä aikuisista ei ole muuttunut.

Kansaneläkettä puolestaan sai vuonna 2017 reilut 27 000 vieraskielistä, mikä oli 9,4 prosenttia vieraskielisestä aikuisväestöstä. Vuonna 2025 heitä oli vajaat 22 000, mikä vastaa 4,4 prosenttia vieraskielisistä aikuisista.

Hyvin suurelta osalta vieraskielisiksi kansaneläkkeen saajiksi määritellyiltä henkilöiltä puuttuu rekisteristä tieto äidinkielestä. Vuonna 2025 näiden henkilöiden määrä puolittui, mikä pienensi vieraskielisiksi laskettujen kansaneläkkeensaajien määrää vajaasta 32 000 henkilöstä 22 000 henkilöön. Samana vuonna kansaneläkkeiden maksaminen ulkomaille lopetettiin.

Takuueläkettä maksettiin vuonna 2025 vieraskielisille 104 miljoonaa euroa eli kolmannes takuueläkemenoista ja kansaneläkettä 82 miljoonaa euroa eli neljä prosenttia kansaneläkkeistä.

– Kansaneläkkeen ehtona on pitkä asuminen Suomessa, ja lyhyt asumisaika pienentää eläkettä. Takuueläke turvaa vähimmäiseläkkeen kaikille Suomessa asuville, joten myös lyhyemmän aikaa Suomessa asuneet voivat saada sitä, sanoo Jauhiainen.

Perhe-etuuksien saaminen vähenee vieraskielisillä, sairauspäivärahassa ei juuri muutoksia

Vanhempainpäivärahaa sai vuonna 2017 reilut 16 000 vieraskielistä. Vuonna 2025 vieraskielisiä saajia oli vajaat 25 000. Vanhempainpäivärahaa saaneiden osuus vieraskielisestä aikuisväestöstä on kuitenkin hieman laskenut: vuonna 2017 se oli 5,6 prosenttia ja vuonna 2025 noin 4,9 prosenttia.

Vanhempainpäivärahaa maksettiin vieraskielisille 82 miljoonaa euroa vuonna 2017, mikä oli yhdeksän prosenttia vanhempainpäivärahoista. Vuonna 2025 vieraskielisille maksettiin 154 miljoonaa euroa eli 12 prosenttia vanhempainpäivärahoista.

Vieraskielisten lastenhoidon tukien saajien määrä on vähentynyt vuosina 2017–25, mutta ei yhtä paljon kuin kotimaisia kieliä puhuvien. Myös lastenhoidon tukia saaneiden osuus vieraskielisestä aikuisväestöstä on vähentynyt: se oli 5,5 % vuonna 2017 ja 2,8 prosenttia vuonna 2025.

Lastenhoidon tukia maksettiin vieraskielisille 62 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 49 miljoonaa euroa vuonna 2025. Vieraskielisille maksettu osuus oli 15 prosenttia vuonna 2017 ja 20 prosenttia vuonna 2025.

Sairauspäivärahaa sai vuonna 2017 vajaat 15 000 vieraskielistä ja vuonna 2025 reilut 23 000. Vieraskielisestä aikuisväestöstä noin viisi prosenttia on saanut sairauspäivärahaa vuosittain viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana. Koko väestöstä noin 9–10 prosenttia on vuosittain saanut sairauspäivärahaa.

Sairauspäivärahaa maksettiin vieraskielisille 60 miljoonaa euroa vuonna 2025, mikä oli seitsemän prosenttia kaikkiaan maksetusta sairauspäivärahasta.

Vieraskielisiksi määriteltiin tarkastelussa ne henkilöt, joiden äidinkielenä on Kelan etuusrekisterissä jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saamen kieli. Myös ne henkilöt, joiden äidinkieli on rekisterissä tuntematon, määriteltiin vieraskielisiksi, vaikka todellisuudessa kategoria sisältää myös kotimaankielisiä.

Euromääräiset luvut on tarkastelussa esitetty nimellisarvoina eli inflaation vaikutusta ei ole huomioitu.

Kelan etuusrekisteritietojen lisäksi lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen tietoja Suomen väestöstä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)