Mielenterveyden häiriöt eivät läheskään aina johdu ihmisen biologisista ominaisuuksista vaan yhteiskunnallisista ja rakenteellisista kriiseistä, osoittaa Oulun yliopiston väitöstutkimus. Työttömyys heikentää merkittävästi etenkin työikäisten miesten mielenterveyttä.

Nykyajan rakenteelliset kriisit heikentävät selvästi mielenterveyttä. Yksi merkittävistä mielenterveyteen vaikuttavista kriiseistä Suomessa ja ympäri maailmaa on työttömyys, ilmenee Oulun yliopistossa julkaistusta tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Saqib Amin tutki taloustieteen alan tutkimuksessaan työttömyyden ja mielenterveyden yhteyttä Suomen eri kunnissa vuosina 2002–19.

Selvisi, että kun paikallinen työttömyysaste nousee, asukkaille määrätään aikaisempaa enemmän masennuslääkkeitä ja he tarvitsevat aikaisempaa enemmän psykiatrista hoitoa.

Ilmiö koskettaa etenkin parhaassa työiässä olevia, 25–64-vuotiaita miehiä. Tutkimuksen mukaan heillä yhden prosenttiyksikön kasvu työttömyydessä lisäsi psykiatrisia osastohoitojaksoja jopa 8,7 prosenttia. Masennuslääkkeitä käyttävien osuus kasvoi 0,28 prosenttiyksikköä.

– Perinteisissä suomalaisissa teollisuusyhteisöissä miehen identiteetti ja itsearvostus ovat edelleen vahvasti sidoksissa taloudelliseen tuottavuuteen ja elättäjän asemaan. Työpaikan äkillinen menetys ravisuttaa identiteettiä ja lisää alttiutta ahdistukselle, masennukselle ja vakaville psykiatrisille häiriöille, Amin sanoo.

Voimakkaimpia työttömyyden vaikutukset mielenterveyteen olivat Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Lapin perinteisissä teollisuus- ja tuotantokeskittymissä sekä teollisuuskaupungeissa Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja osissa Pirkanmaata.

– Näillä alueilla on historiallisesti ollut paljon raskasta ja metsäteollisuutta. Ne ovat alttiimpia myös globalisaation aiheuttamalle epävarmuudelle kuin Helsingin kaltaiset monipuoliset metropolialueet.”

Keski-ikäiset miehet hakeutuvat perusterveydenhuollon palveluihin epätodennäköisemmin kuin naiset. Siksi heidän kuormituksensa jää huomaamatta varhaisen vaiheen kyselyissä ja perusterveydenhuollon rekistereissä.

– Heidän mielenterveytensä heikkeneminen voi ilmetä myöhemmin vakavina fyysisen terveyden sairauksina, pitkäaikaisina työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisinä, päihderiippuvuutena ja muita ryhmiä korkeampana itsemurhakuolleisuutena, Amin pohtii.

Tutkimusaineistona Amin käytti Tilastokeskuksen ja THL:n rekisteriaineistoja. Se kattoi 98 prosenttia suomalaisista.

Tutkimuksen havainnot osoittavat, että talouspolitiikka on pohjimmiltaan kansanterveyspolitiikkaa.

– TE-toimistojen palveluihin pitäisi kuulua mielenterveyden sairauksia ennaltaehkäiseviä palveluita, mielenterveyden seulontaa ja kriisitukea, jotka kohdennetaan rakenteellisten irtisanomisten kohteeksi joutuville teollisuuden työntekijöille.

Amin tutki väitöstutkimuksessaan kansainvälisiä aineistoja mallintamalla myös globalisaation ja ilmastonmuutoksen vaikutusta mielenterveyteen. Niiden vaikutukset näkyvät etenkin matalan ja keskitulotason maissa.

Taloudellinen globalisaatio tuo usein aluksi uusia mahdollisuuksia ja vaikuttaa mielenterveyteen positiivisesti. Jos talouskehitys muuttuu epävarmaksi, positiiviset vaikutukset lakkaavat.

Tutkimus toi esiin myös sen, että ilmastonmuutoksen aiheuttama kuumuus ja kasvihuonepäästöjen kasvaminen lisäävät mielenterveyshäiriöitä. Ekologinen kuormitus on pahinta maissa, joissa terveydenhuolto on puutteellista.

– Mielenterveyden käsitteleminen ilmastonmuutoksen yhteydessä vaatii puuttumista ilmaston epävakauden juurisyihin, sillä ne liittyvät toisiinsa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)