Kuntarahoituksen tuore tutkimus piirtää ensimmäistä kertaa onnellisuuden kartan maakuntatasolla. Tutkimukseen vastasi 2 038 suomalaista.

Kuntarahoituksen tutkimuksessa suomalaisten onnellisuutta mitattiin sen perusteella, kuinka tyytyväisiä he ovat omaan elämäänsä. Kyselyssä mukailtiin YK:n onnellisuusraportin peruskysymystä.

– Suomi on ollut YK:n onnellisuusraportin kärkisijalla jo yhdeksän vuotta peräkkäin, mutta kansainvälinen vertailu ei ole paljastanut, miten onnellisuus jakautuu Suomen sisällä. Tämä tutkimus antaa meille ensimmäisen yleiskuvan siitä, miten suomalaisten elämäntyytyväisyys vaihtelee alueellisesti sekä niistä tekijöistä, joita suomalaiset itse pitävät onnellisuutensa kannalta tärkeinä, sanoo onnellisuustutkija Jennifer De Paola tiedotteessa.

Kyselyn mukaan suomalaiset arvioivat keskimäärin onnellisuutensa olevan 7,51 asteikolla 1–10. Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa antoi arvosanan 8–10. Maakunnista eniten positiivisia arvosanoja (8–10) annettiin Lapissa (71 %), Pohjois-Savossa (70 %) ja Etelä-Savossa (69 %). Eniten negatiivisia arvosanoja (1–3) vastaajat antoivat Satakunnassa (9 %), Keski-Suomessa (8 %) ja Pohjois-Karjalassa (7 %).

Maakunnittain verrattuna kyselyn korkeimmat arviot tyytyväisyydestä omaan elämään annettiin Etelä-Pohjanmaalla, kaupunkien osalta Espoossa. Keskimääräiset arviot olivat heikoimmat Satakunnassa ja Porissa. Varsinais-Suomi on keskiarvon alapuolella.

Turku sijoittuu kyselyssä Suomen keskiarvon alapuolelle, mutta voittaa niukasti Tampereen.

Kyselyssä vastaajia pyydettiin myös arvioimaan erilaisten tekijöiden merkitystä omalle onnellisuudelle. Tärkeimmiksi nousivat vapaus tehdä omia valintoja, terveys ja turvallisuuden tunne – nämä olivat erittäin tai melko tärkeitä lähes kaikkien vastaajien mielestä.

Myös luonnon merkitys on suomalaisille suuri: sitä piti oman onnellisuutensa kannalta erittäin tai melko tärkeänä 93 prosenttia vastaajista.

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan sitä, miksi Suomi on menestynyt niin hyvin YK:n kansainvälisessä onnellisuustutkimuksessa. Yli puolet vastaajista uskoi tämän johtuvan siitä, että suomalaiset ovat vähään tyytyväisiä. Kolmasosa oli sitä mieltä, että asiat Suomessa ovat poikkeuksellisen hyvin. Osa vastaajista kyseenalaisti koko YK:n tutkimuksen uskottavuuden tai sen metodit.

Yhteisöllistä onnellisuutta lisättäisiin harrastuksilla, nuorten palveluilla ja pääsyllä luontoon

Kuntarahoituksen Onnellisuusrahasto jakaa vuosittain 100 000 euroa yhteisöllistä onnellisuutta edistävälle hankkeelle. Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, miten he käyttäisivät tuon summan oman yhteisönsä onnellisuuden parantamiseen.

Eniten mainintoja keräsivät harrastuksiin ja kulttuuriin liittyvät teemat. Toiseksi eniten esiin nousivat nuoriin liittyvät ideat ja kolmanneksi luonto ja ulkoilu. Avoimissa vastauksissa suomalaiset ehdottivat esimerkiksi kaikille avoimia tapahtumia, nuorille suunnattuja kokoontumis- ja harrastuspaikkoja, lähiluonnon siistimistä sekä ulkoilureittien kehittämistä.

– Suomalaiset kaipaavat tekoja, jotka tekevät omasta ympäristöstä toimivamman, turvallisemman ja yhteisöllisemmän. Juuri tällaisia ideoita haluamme Onnellisuusrahaston avulla nostaa esiin ja mahdollistaa, Kuntarahoituksen johtaja Mari Tyster sanoo.

Onnellisuusrahaston ensimmäinen 100 000 euron avustus myönnettiin helmikuussa Kouvolan kaupungille. Avustuksella on hankittu siirrettävä Onni-lava ja rakennettu toimintamalli, joka tuo yhteisölliset tapahtumat kaikkien kouvolalaisten ulottuville.

Onnellisuusrahaston uusi hakuaika käynnistyi 15. syyskuuta ja se päättyy 27.11.2026. Hanke-ehdotukset arvioi Onnellisuusraati, johon kuuluvat psykoterapeutti ja kirjailija Maaret Kallio, luova johtaja Jani Halme ja innovaatiopolitiikan asiantuntija Jayla Tammiharju sekä Kuntarahoituksen Joonas Vaissalo ja Mari Tyster.

Hankkeiden arviointikriteerit Kuntarahoitus on laatinut yhdessä onnellisuustutkija Jennifer De Paolan kanssa. Hakemuksilta toivotaan kekseliäisyyttä, yhteisöllisyyttä, osallisuutta, vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. Tänä vuonna arvioinnissa painotetaan erityisesti kekseliäisyyttä.

Onnellisuusrahaston avustusta voivat hakea Kuntarahoituksen asiakkaat eli Manner-Suomen kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät sekä näiden määräysvallassa olevat yhteisöt ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen Varken yleishyödyllisiksi määrittelemät yhteisöt ja kohteet. Avustus ei voi kohdistua kilpaillulla markkinalla olevaan toimintaan.

Taustatiedot tutkimuksesta

Tutkimuksen toteutti Norstat Finland Oy Kuntarahoituksen toimeksiannosta heinä–elokuussa. Tutkimukseen vastasi 2 038 suomalaista kaikista Manner-Suomen 18 maakunnasta. Koko aineiston osalta virhemarginaali on enimmillään noin 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Aluekohtaiset tulokset ovat pienempien vastaajamäärien vuoksi suuntaa-antavia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)