Jyväskylän yliopiston tutkimus osoitti, että korkea painoindeksi nuoruudessa voi olla yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen aikuisuudessa. Tulokset viittaavat siihen, että erityisesti nuoret, joilla on korkea painoindeksi vanhenevat biologisesti muita nopeammin.

Tutkimuksessa arvioitiin tutkimukseen osallistuvien biologista ikää ja tarkasteltiin, miten nuoruuden painoindeksi oli yhteydessä biologisen vanhenemisen nopeuteen.

– Havaitsimme, että perinnöllinen riski korkealle painoindeksille on yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen, väitöskirjatutkija Anni Pitkänen kertoo tiedotteessa.

– Yhteys selittyi osittain sillä, että peritty riski näkyi nuorten muita korkeampana painoindeksinä.

Tutkimuksessa arvioitiin myös nuoruuden painoindeksin syy-seuraussuhdetta biologiseen vanhenemiseen käyttäen mendelististä satunnaistamista.

Tulokset viittaavat siihen, että korkeampi painoindeksi nuoruudessa voi olla syy-seuraussuhteessa biologisen vanhenemisen kiihtymiseen.

– Nuoret, joilla on korkea perinnöllinen alttius korkealle painoindeksille sekä korkea painoindeksi vanhenevat ennenaikaisesti. Tämä voi kasvattaa riskiä sairastua myöhemmin lihavuuteen yhdistettyihin sairauksiin sekä kuolla ennenaikaisesti, Pitkänen kertoo.

Havaitut yhteydet saattavat selittyä aikuisuuden painoindeksillä, sillä korkea painoindeksi nuoruudessa tyypillisesti säilyy aikuisuuteen ja lihavuuteen liittyvien sairauksien kehittyminen vie tyypillisesti vuosikymmeniä.

– Tutkimuksen tulokset korostavat ylipainon ennaltaehkäisyn merkitystä kaikissa ikävaiheissa, Pitkänen toteaa.

Biologinen vanheneminen voi edetä kalenteri-ikää nopeammin, mikä on yhdistetty korkeampaan riskiin sairastua useisiin kansansairauksiin ja kuolla ennenaikaisesti.

Biologisen vanhenemisen mittaaminen saattaa mahdollistaa ylipainoon liittyvien terveysriskien ennustamisen jo ennen kuin niitä voidaan todentaa ja diagnosoida lääketieteellisesti.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa tutkittavien biologista ikää arvioitiin DNA:n metylaation perustuvilla epigeneettisillä kelloilla, jotka ovat koneoppimismenetelmin kehitettyjä ennustemalleja.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimuksen aineistoa. Tutkittavien painoindeksi on kartoitettu nuoruudessa kyselylomakkeilla 9–18-vuotiaina, ja tietoa tutkittavien terveydestä ja elintavoista on kerätty noin 40 vuoden ajalta. Tutkimuksessa perinnöllistä riskiä arvioitiin polygeenisellä riskisummalla, joka yhdistää satojen geenimuunnosten yhteisvaikutuksen korkeaan painoindeksiin.

Julkaistu artikkeli on ensimmäinen osajulkaisu Anni Pitkäsen väitöskirjatutkimuksesta, jossa tarkastellaan kehon painon kehityskulkujen yhteyttä perimään, ympäristöön ja biologiseen vanhenemiseen.

Tutkimus on osa apulaisprofessori Elina Sillanpään johtamaa GenActive-projektia, jota ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Juho Vainion säätiö sekä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö. Tutkimuksen yhteistyökumppaneita ovat Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), Tampereen ja Turun yliopistot, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)