Pysäköinti aiheuttaa stressiä tai jännitystä joskus tai usein jopa 42 prosentille suomalaiskuskeista. Pysäköintitilanteista hankalimmaksi koetaan taskuparkki, ja yleisesti eniten stressiä aiheuttavat muun muassa ahtaat pysäköintiruudut ja pelko joko oman tai toisen auton kolhimisesta.

Vahinkokorjaamo Autoklinikka on julistanut syyskuun viimeisen viikon Pysäköintiviikoksi kiinnittääkseen huomiota turvalliseen pysäköintialueilla liikkumiseen. Yhtiön Pysäköintiviikon kunniaksi teettämä kysely osoittaa, että kaksi suomalaisautoilijaa viidestä (42 %) kokee vähintään joskus stressiä tai jännitystä pysäköinnin vuoksi. Noin 14 prosenttia kyselyyn vastanneista autoilijoista kertoo pysäköinnin aiheuttavan heille jännitystä usein, ja vain 21 prosenttia vastaa selkeästi, ettei jännitä koskaan. Kaikkein eniten stressiä tai jännitystä kokevat 18–24-vuotiaat nuoret.

Tutkimus osoittaa myös, että selkeästi kaikkein stressaavin pysäköintitapa tai -tilanne on taskuparkki, jonka valitsee stressaavimmaksi lähes 32 prosenttia autoilijoista. Lähes 85 prosenttia myöntää joskus välttäneensä tiettyä pysäköintipaikkaa tai jatkaneensa paremman etsimistä, koska pysäköinti aiempaan vaikutti liian vaikealta tai stressaavalta.

– Tulokset osoittavat selvästi, että pysäköintiä jännittävä ei ole kokemuksensa kanssa yksin, vaan aihe stressaa monia suomalaisia ainakin toisinaan. Onkin hyvä nähdä, että autoilijat eivät parkkeeraa epävarmalta tuntuvaan paikkaan tai turhalla kiireellä, vaan toimivat turvallisuus edellä, Heli Avikainen Autoklinikalta sanoo tiedotteessa.

Tutkija ja Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen nostaa potentiaaliseksi helpotukseksi tutustumisen pysäköintiavustimiin.

– Kansainvälisten tutkimusten perusteella pysäköintiavustimien käyttö voi laskea merkittävästi pysäköintistressiä kuljettajilla, joille on annettu yksityiskohtaista koulutusta pysäköintiavustimen käyttöön. Samalla joissain tapauksissa kuljettajien on kuitenkin havaittu vähentävän vilkkujen käyttöä käyttäessään pysäköintiavustinta, mikä on turvallisuuden kannalta huono tulos silloin, kun avustin ei itse osaa kytkeä vilkkuja päälle. Tutkat, kamerat ja muut pysäköintiavustimet ovat siis hyödyllinen apu, joita kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää, mutta niihin ei kuitenkaan tulisi luottaa sokeasti tai unohtaa vilkkujen käyttöä.

– Traficomin mukaan liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen paino (suurin sallittu kokonaismassa) on kasvanut noin 29 prosenttia 2000-luvun aikana. Henkilöautojen koon kasvu voi siis osaltaan selittää kyselytuloksen ja jatkossa vaikuttaa entisestään koettuun pysäköintistressiin, jos kaupunkitilassa ei ole kasvunvaraa. Suuret autot vievät enemmän tilaa eivätkä mahdu pienemmille autoille mitoitettuihin parkkiruutuihin, Kaistinen toteaa.

Kyselyn toteutti Syno International Omnibus-tutkimuksena 20.–25. elokuuta. Kyselyyn vastasi verkossa tuhat vähintään 18-vuotiasta suomalaista, joista 818 kertoi ajavansa autoa. Otos on väestöä demografisesti edustava.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)