Suomessa oli viime vuonna 4 579 yksin elävää asunnotonta ihmistä, ja asunnottomuus kasvoi jo toista vuotta peräkkäin. Lauantaina 17. lokakuuta vietetään vuosittaista ja valtakunnallista Asunnottomien yötä. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry vaatii asunnottomuuden poistamista vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan valtakunnallinen asunnottomuusohjelma, josta olisi päätettävä kevään 2027 hallitusohjelmaneuvotteluissa.

KOVA vaatii, että asunnottomuus poistetaan Suomesta kahdessa hallituskaudessa, eli vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää sitä, että seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa päätetään valtakunnallisen asunnottomuusohjelman jatkamisesta. Ohjelmassa tulee luoda askelmerkit asunnottomuuden poistamiseen vuoteen 2035 mennessä.

– Asunnottomuusohjelmassa tulee sitouttaa valtion lisäksi myös kunnat, hyvinvointialueet, kolmas sektori ja asuntotoimijat asunnottomuuden poistamiseen. Ohjelmalle tulee varata uskottavat resurssit tavoitteen saavuttamiseen. Valtakunnallista koordinaatiota tarvitaan, jotta jo luotuja viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyörakenteita voidaan kehittää, sanoo Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen tiedotteessa.

– Kyse ei ole vain asunnoista, vaan niiden rinnalle tarvitaan erilaisia palveluita, joista vastuu on ennen kaikkea hyvinvointialueilla. Ohjelmassa tulee huolehtia myös ennaltaehkäisevistä toimista, joilla ehkäistään etenkin nuorten asunnottomuutta. Siksi asunnottomuuden poistamiseen ja torjuntaan tarvitaan selkeä yhteiskunnallinen tahtotila seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa, Parkkonen jatkaa.

KOVA katsoo, että asunnottomuusohjelman rinnalle tarvitaan myös päätös asumisneuvonnan lakisääteistämisestä. Vain lakisääteisyys, ja sitä kautta pysyvä rahoitus toiminnalle, turvaa asumisneuvonnan vakiintumisen ja pysyvän vaikuttavuuden. Edellisellä hallituskaudella tehdyn arvion mukaan asumisneuvonnan lakisääteistämisen arvioitiin maksavan yhteiskunnalle noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa.

Valtio käyttää asumisneuvonnan tukemiseen kaksi miljoonaa euroa vuodessa, kunnat arviolta 5–6 miljoonaa euroa vuodessa.

Asumisneuvonnan kysyntä on kasvanut parin viime vuoden aikana huomattavasti. Tätä selittää osaltaan ihmisten heikentynyt toimeentulo, kun hallitus on tehnyt merkittäviä leikkauksia sosiaaliturvaan ja jäädyttänyt etuuksien indeksejä. Leikkaukset kohdistuvat pääosin kaikkein pienituloisimmille ja heikoimmassa asemassa oleville. Vuokralaisten maksuvaikeudet ovatkin kasvaneet ja se on näkynyt vuokrataloyhtiöissä asukkaiden vuokravelkojen kasvuna.

– Asumisneuvontaan käytettävät varat maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin yhteiskunnalle. Asumisneuvonnalla ennaltaehkäistään asunnottomuutta, koska asumisneuvonnalla voidaan pienentää asukkaiden vuokravelkoja ja vähentää häätöjä. Samalla edistetään yksilön toimintakykyä ja ennaltaehkäistään syrjäytymistä, Parkkonen toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)